Pasianssi-peli

Kaikki toimintamme perustuu muistiin, joten pidetään siitä huolta!

Tässä 10 helppoa tapaa parantaa muistia – ota niksit käyttöösi.

1. Taiteen harrastaminen
Kuvataide, musiikki, kirjojen lukeminen tai kuuntelu aktivoivat aivoja ja tämä pitää muistin vireänä. Etenkin haastavat asiat antavat hyvää ärsykettä aivoille: mitä tämä esittää, mitä tällä halutaan kertoa?

2. Ratko ristikoita ja sudokuja
Monien tutkimuksien mukaan ristikkoharrastus pitää aivot virkeinä. Ristikoita ratkovien muisti sekä päättely- ja havainnointikyky voivat olla kymmeniä vuosia nuoremman henkilön tasolla.

3. Pelaa pelejä
Pelit parantavat muistia sekä havainnointi- ja päättelykykyä. Työmuistiksi kutsutaan muistia, joka pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja. Työmuisti on pettänyt, kun huomaat sekoilevasi yksinkertaisissa ja arkisissa asioissa. Pelaa pasianssia, sudokua, lauta- ja muistipelejä tai sanavisoja. Sananselityspelit ovat myös tähän erinomaisia.

4. Älä kirjoita kaikkea muistiin
Lankapuhelimen aikaan muistimme ulkoa kymmeniä perheen ja tuttavien puhelinnumeroita. Älä anna älypuhelimien laiskistaa aivojasi, vaan opettele muistamaan puhelinnumeroita ja osoitteita.

5. Ravitse aivojasi
Vähennä runsasta sokerin ja rasvan käyttöä, sillä ne ovat aivoille myrkkyä. Muisti tarvitsee toimiakseen hyvää monipuolista ravintoa ja B12-vitamiinia. B12-vitamiini vaikuttaa aivojen vireystilaan, hermoihin ja muistiin. 

6. Nauti elämästä, naura ja pidä hauskaa
Tutkimuksen mukaan nauru parantaa muistia, sillä silloin erittyy vähemmän stressihormoni kortisolia. Katsele siis hyvällä omallatunnolla hassuja eläinvideoita.

7. Keskity
Sinkoilu on myrkkyä aivoille ja muistille. Keskity tekemiseesi ja sulje muut asiat mielestäsi. Muistiliiton mukaan muun muassa stressi voi aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy, kun liiallinen stressi helpottaa. Nykypäivän kiivas työtahti ja ylitsepursuavat to do -listat saavat aivot helposti tilttiin, sillä ihminen pystyy keskittymään hyvin vain yhteen asiaan kerrallaan ja muisti on silloin parhaimmillaan.

8. Riko rutiineja
Kuulutko niihin ihmisiin, jotka arvostavat päivittäisiä rutiineja ja joista kaikki poikkeukset tuntuvat pahalta? Unohda osa rutiineista, vaikka ne tuntuvat turvalliselta. Rutiinit laiskistuttavat muistia. Pienikin rutiinien rikkominen on hyvää aivojumppaa. Tee työmatka tai iltalenkki uutta reittiä pitkin tai käy kokeilemassa uutta ruokakauppaa.

9. Nuku ja pidä taukoja
Uni auttaa oppimaan uusia asioita, säilyttämään tietoa ja palauttamaan sitä mieleen. Nuku vähintään 7 tunnin yöunet ja pidä päivän aikana taukoja. Keskeytä välillä työt ja tee muuta.

10. Liiku riittävästi
Liikunta parantaa verenkiertoa tuoden verta, happea ja ravinteita aivoihin. Se myös ehkäisee muistia haperruttavia sairauksia, kuten korkeaa verenpainetta ja aikuistyypin diabetesta.

Yksi helpoimmista oppimistani vinkeistä on irrottautua teknologiasta – älypuhelimesi mukaan lukien – vähintään tunniksi päivässä. Muistia ja aivoja auttaa, jos kiireen keskellä pitää muutenkin muutamien minuuttien tuumaustaukoja ja antaa aivojen levätä.

Pidetään muisti virkeänä!

Lähteet: Muistiliitto, SUMU, Terveyskylä.fi

Verenpaineen mittaaminen kotona

Verenpaine ja verenpaineen mittaaminen

Verenpaine kuvaa valtimoissa olevaa painetta sydämen supistumisen ja lepovaiheen aikana. Verenpaine vaihtelee terveellä ihmisellä eri tilanteissa ja vuorokauden aikana. Verenpaineeseen vaikuttavat mm. elintavat, fyysinen rasitus ja stressi.

Kohonnut verenpaine on yleinen keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä. Ikääntymisen myötä valtimoiden seinätmuuttuvat jäykemmiksi, jolloin yläpaine kohoaa helposti. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla vähentämällä suolan käyttöä, syömällä monipuolisesti ja terveellisesti, liikkumalla riittävästi ja normaalipainoon pääsyllä. Tupakoitsijat hyötyvät tupakoinnin lopettamisesta. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan myös verenpainelääkkeillä.

Verenpainetason voi selvittää vain mittaamalla. Korkeaa verenpainetta ei tunne ja se on usein oireettomana saattanut olla koholla jo pidempään ennen kuin se huomataan. Jokaisen aikuisen tulee tietää oma verenpainetasonsa. Verenpaineen voi mittauttaa täällä Fuengirolassa esim. apteekissa, seurankuntakodilla tai minun vastaanotolla, jos omaa mittaria ei ole. Kotimittaus on luotettava tapa selvittää verenpaine, kunhan mittari on luotettava, mittari toimii ja mansetti on oikean kokoinen sekä mittaustekniikka on hallussa.

Itse sain nelisen vuotta sitten verenpainelääkkeet aivan yllättäen. En ollut osannut kuvitella, että arvoni olisivat koholla. Normaalilla lääkärikäynnillä lääkärini päätti tarkistaa verenpaineeni ja naureskelin siihen vielä, ettei tarvitse, kun arvoni ovat ihan normaalit 110/70 mmHg tienoilla, olin siis aikaisemmin mitannut verenpaineeni silloin tällöin. No eivätpä olleetvaan verenpaineeni oli 208/170 mmHg eli hälyttävän korkeat. Lääkäri lääkitsi minut vastaanotolla heti ja verenpaineet mitattiin uudelleen 30 min kuluttua, mutta ne olivat vieläkin koholla. Sain uuden lääkeannoksen ja odotettiin uudestaan 30 min. Nyt verenpaineeni olivat onneksi tippuneet alaspäin ja pääsin kotiin verenpainelääkereseptin kanssa ja lääkärin painokkaan kehoituksen kera, että lääkkeet on aloitettava huomenna.

Kotiin päästyäni ja järkytykseltäni selvittyä aloin pohtia, että mitä juuri tapahtui ja miettiä viimeisiä kuukausia. Olihan minulla ollut todella paljon töitä, oli kiire ja stressiä jonkin verran, ylipainoa siihen lisäksi, niin eihän se muuta tarvitse. Mietittyäni tovin, huomasin, että oli minulla ollut hälytysmerkkejä jo pidemmän aikaa eli päivällä oli päänsärkyä, humina päässä ja huonoa oloa. Nämä kaikki olin laittanut nälän piikkiin, kun en ollut kerinnyt syödä tai juoda vettä tarpeeksi. Mutta eipä sitten tullut mieleeni mitata omaa verenpainetta. Lääkkeillä onneksi verenpaineeni on pysynyt hyvällä tasolla.

Yleensä jos mittauksessa herää epäily kohonneesta verenpaineesta, todellinen verenpainetaso selvitetään kotimittauksella. Verenpaine mitataan viikon ajan aamuin ja illoin kaksoismittauksella. Tämä tarkoittaa verenpaineen mittaamista kahdesti peräkkäin 2 minuutin välein. Todellinen taso on viikon aikana tehtyjen mittausten keskiarvo. Kotimittaukset ovat toisilla tarkemmat tai todellisemmat, koska he voivat jännittää terveydenhoitajan tai lääkärin suorittamaa mittausta (valkotakki syndrooma), joka taas vaikuttaa siihen, että verenpainearvot nousevat. Kotimittaukset ja seuranta ovat tärkeää silloin, kun lääkehoito on vasta aloitettu tai sitä on juuri muutettu. Myöhemmin, kun lääkitys on vakiintunut, kotimittauksien avulla seurataan, että verenpaine pysyy tavoitearvoissa.

Verenpaineen mittaamiseen suositellaan olkavarsimittaria. Luotettavan lukeman saamiseksi mansetin tulee olla sopivan kokoinen ja niitä on kolmea eri kokoa myynnissä. Liian pieni mansetti antaa todellista painetta korkeamman lukeman ja liian suuri mansetti puolestaan matalamman lukeman. Säilytä mansetti poissa auringonpaisteesta. Aloittaessasi mittauksetensimmäistä kertaa tarkasta, ettei käsien välillä ole yli 10 mmHg paine-eroa. Jos paine-eroa ilmenee enemmän, otamittaukset siitä kädestä, jossa paine on korkeampi. Ihanteellinen verenpaine on 120/80 mmHg, normaali alle 130/85 mmHg ja kohonnut yli 140/90 mmHg. On huomioitava myös tietyt yksilölliset hoitotasot, kuten diabeetikon kotimittaus alle 135/75 mmHg tai yli 80-vuotiaan kotimittaus alle 140/85 mmHg. Mittauksen isompi luku on systolinen yläpaine, joka ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Pienempi luku on alapaine eli diastolinen. Se ilmoittaa paineen sydämen lepovaiheen aikana.

Näin mittaat verenpaineen oikein

Voit tehdä mittauksen kummasta kädestä tahansa. Pääsääntöisesti oikeakätisen on helpompi laittaa mansetti vasempaan käteen ja vasenkätinen oikeaan käteen. Huolehdi, että mittausympäristösi on meluton, kiireetön ja lämmin. Puoli tuntia ennen mittausta vältä raskasta fyysistä rasitusta, tupakointia, kofeiinipitoisia juomia ja raskasta syömistä.

  • Istu pöydän ääressä rennosti, nojaa tuolin selkänojaan äläkä pidä nilkkoja ristissä.
  • Olkavarsi paljaana eli mittaus tehdään iholta – ei paidan hihan päältä.
  • Laita mittarin mansetti olkavarren ympärille siten, että mittarin letku on kyynärtaipeen kohdalla keskellä, 2-3 cm kyynärtaipeesta ylöspäin. Mansetin kireys on oikea, kun sormi mahtuu mansetin ja ihon väliin.
  • Käsivarsi lepää rentona pöydällä.
  • Ennen mittauksen aloittamista rentouta mielesi ja odota viisi minuuttia.
  • Paina mittari käyntiin ja ole rento, älä puhu, älä liiku äläkä seuraa mittarin lukemia.
  • Laita mittaustulos korttiin tai vihkoon ylös. Kirjaa myös mittarin näyttämä sydämen pulssi ylös.
  • Toista mittaus parin minuutin kuluttua. Kirjaa toisenkin mittauksen tulokset ylös.
  • Ennen lääkärin vastaanottoa verenpainelääkityksen sopivuuden arvioimiseksi tee kaksoismittaukset aamuin illoin neljänä päivänä peräkkäin. Jos on verenpainelääke, niin aamulla mittaus tulisi tehdä ennen lääkkeenottoa.
  • Jos sinulla ei vielä ole lääkitystä tai on epäilystä lääkityksen riittävyydestä, tee verenpaineen kaksoismittaukset aamuin illoin seitsemän päivän ajan.
  • Ota mittaustuloksesi mukaan lääkärin vastaanotolle.
  • Kaikkia kotikäyttöisiä mittareita ei voi huoltaa tai korjata, joten jos tuloksissa on poikkeamia, tulee ostaa uusi laite.

Kotimittauksen yhteydessä kannattaa tunnustella pulssi sen säännöllisyyden tai epäsäännöllisyyden toteamiseksi. Pulssin kerkiää hyvin tunnustella esim. mansetin kiinnittämisen jälkeen, ennen mittausta. Epäsäännölliseksi muuttunut pulssi voi olla merkki eteisvärinästä. Monet uudemmat verenpainemittarit ilmoittavat rytmihäiriöistä, jolloin on aina syytä selvittää, johtuuko tämä lisälyönneistä vai eteisvärinästä. Eteisvärinä eli flimmeri on aivoille vaarallinen sydämen rytmihäiriö, joka saattaa johtaa aivoinfarktiin.

Ranteessa peukalon puolella on hyvä tunnustelupaikka pulssille. Jotkut tuntevat pulssin herkemmin kaulalta. Paina kevyesti etu- ja keskisormella tunnustelukohtaa niin, että pulssi tuntuu. Tunnustele tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Voit huomata rytmin tai sen muuttumisen helpommin laskemalla sykettä ääneen. Laske pulssin sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro saamasi tulos kahdella, näin saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Ota yhteyttä lääkäriisi, jos aiemmin säännöllinen pulssi on epäsäännöllinen tai jos pulssi on niin nopea tai epäsäännöllinen, että et saa sykkeestäsi selvää.

Pulssin ja verenpaineen seurantataulukko:
https://www.sairaanhoitaja.es/wp-content/uploads/2021/02/verenpaineen-mittaus.pdf

Lähteet:
Terveyskirjasto
Käypä hoito
Sydänyhdistys

Vaihdevuodet eli kuumia aaltoja

Tässäpä asia, joka on ollut vuoden verran itselläni pinnalla: vaihdevuodet. Hienoa, että asia ei ole nykyään enää vaiettu tabu, vaan naiset kehtaavat nykyisin keskustella tästä aiheesta ja tietoa on hyvin saatavilla. Vaihdevuodet ovat osa naisen elämää ja niitä voidaan onneksi helpottaa. Vaihdevuodet on sellainen asia, joka yllättää samalla tapaa kuin talvi yllättää autoilijat. Tiedämme, että ne tulevat meille naisille, mutta ne eivät kuitenkaan kosketa minua – ei, ennen kuin ne osuvat omalle kohdalle.

Kuumat aallot ja järjetön hikoilu ovat saapuneet vaivihkaan värittämään elämääni. Nykyisin tuntuu, ettei tarvitse kuin hengittää, niin päälle vyöryy kauhea tukahduttava kuumuus. Ihan nimensä mukaisesti kuin kuuma aalto. Päänahka aivan läpimärkä ja selkäpiitä pitkin valuva hiki taas ei tarvitse kuin vaikka syömisen, kodin askareet tai kaupassa käynnin. Raivostuttavaa! Kuumien aaltojen aikana olen huomannut välillä myös sydämen tykyttelyä. Myös nukahtaminen on vaikeampaa ja olen alkanut heräillä öisin, vaikka olen aiemmin nukkunut hyvin. Nyt öisin saattaa olla ensin kuuma, sitten kylmä. Aamuisin hiki pukkasi pintaan niin, että teki mieli avata ikkunat. Mielialojen heittelyt ovat tulleet takaisin teinivuosien jälkeen kuumien aaltojen mukana. Olen huomannut, että pinnani on paljon lyhyempi kuin aikaisemmin ja tempperamenttini kuohahtaa aika nopeasti.

Alkusyksystä keskustelin gynekologini kanssa ja minulle tehtiin normaalit gynekologiset tarkastukset ja sain suosituksen kokeilla täällä Espanjassa myynnissä olevaa luontaistuotevalmistetta Flavia Noctaa, koska itse en voi käyttää hormonihoitoa. Flavia Nocta sisältää runsaasti soija-isoflavoneja ja melatoniinia. Otan tämän yöksi magnesiumin kera pari tuntia ennen kuin haluan unen tulevan. Kuukauden käytön jälkeen huomasin nukahtavani ja nukkuvani paremmin sekä kuumat aallot olivat poissa – tai sanotaanko, että niitä tulee harvoin ja lievempinä. Ennen Flaviaa kokeilin erilaisia luontaistuotteita esim. Chello, salviapillereitä ja berberiiniä, mutta nämä eivät auttaneet oireisiini.

No mitä ne vaihdevuodet ovat?

Vaihdevuosilla eli menopaussilla tarkoitetaan munasarjojen toiminnan heikkenemistä ja lopulta sammumista, kuukautisten loppumista ja estrogeenituotannon hiipumista. Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 45-55-vuotiaana, mutta niin sanottu premenopaussi, eli esivaihdevuodet voivat alkaa jo nelikymppisenä. 

Kaikilla naisilla vaihdevuosioireet eivät ole yhtä voimakkaita, jotkut eivät kuulemma huomaa niitä oikeastaan ollenkaan. Vaihdevuosioireet periytyvät usein äidiltä tyttärelle.

Tyypillisiä vaihdevuosioireita ovat

  • Mielialan muutokset
  • Ärtyneisyys
  • Seksuaalinen haluttomuus
  • Hikoilu, kuumat aallot
  • Univaikeudet ja väsymys
  • Sydämentykytys
  • Ihon ja limakalvojen kuivuminen
  • Kuukautisten loppuminen
  • Tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsan karkailu

Vaihdevuosioireiden vuoksi kannattaa lääkärin hoitoon hakeutua silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää. Itse oireiden vuoksi ei sinänsä lääkärikäyntiä tarvita. Tehokas keino vaihdevuosioireiden lievittämiseen on estrogeenia sisältävä hormonihoito, mutta kaikille se ei kuitenkaan sovi esimerkiksi syöpäriskin vuoksi.

Vaikka kehoni toiminta muuttuu, olen onneksi edelleen minä. En haluaisi olla nuorempi enkä vanhempi. Kun asennoituu vaihdevuosiin positiivisesti ja kohtaa ne seikkailuna, voi yllättyä ja vastassa olla elämän paras ajanjakso. Raskautta ei tarvitse pelätä ja seksiä voi harrastaa, kun haluttaa. Kun lapset muuttavat pois kotoa, elämää voi järjestellä uusiksi. Aikaa jää itselle, itseensä tutustumiselle, parisuhteelle, matkustamiselle sekä harrastuksille. Kaikki on kiinni asenteesta!

Inkiväärishotti – oletko kokeillut jo?

Meillä inkiväärishotti on kuulunut jokaiseen aamuun useamman vuoden ajan näin talviaikana. Inkiväärishotti on raikkaan kirpsakan makuinen ja superterveellinen aloitus aamulle.

Inkivääri on ruohokasvi, jonka juurta käytetään ruoanvalmistuksessa ja mausteena.

Inkiväärin maku on kirpsakka ja sitä voi käyttää kastikkeisiin, keittoihin, marinadeihin, pääruokiin sekä jälkiruokiin. Ruoanlaiton lisäksi inkivääriä on käytetty vuosikymmeniä terveystuotteena, koska se sisältää monia ominaisuuksia, jotka voivat parantaa hyvinvointiasi monella tavalla.

Inkiväärin terveysvaikutukset:

  • Vahvistaa vastustuskykyä sekä auttaa kehoasi ylläpitämään hyvää puolustusta mahdollisia tartuntoja, flunssaa, yskää ja vilustumisia vastaan. 
  • Lievittää flunssan oireita. Kuumana juotava sitruuna-inkiväärijuoma hunajalla maustettuna lievittää kurkkukipua ja irrottaa limaa. 
  • Laskee verenpainetta sekä kolesteroliarvoa. Inkivääri sisältää magnesiumia ja sinkkiä. Näillä on parantava vaikutus verenkiertoosi. 
  • Lievittää kipuja. Inkiväärissä on tulehdusta alentavia ominaisuuksia, jotka auttavat lievittämään lihaskipuja sekä nivelkipua, kuten polvikipua. Inkivääristä voi saada apua myös kuukautiskipuihin.
  • Inkivääri rauhoittaa vatsaa, ehkäisee kaasun kerääntymistä ja närästystä. Shotti inkiväärijuomaa päivittäin auttaa vahvistamaan ruoansulatusjärjestelmää. 
  • Auttaa painonpudotuksessa. Sokeriton inkiväärijuoma auttaa pitämään verensokerin tasaisena ja hillitsee näläntunnetta. Inkivääri tehostaa ruoansulatusta, tukee painonhallinnassa ja se polttaa rasvaa.

Sitruunalla maustetun inkiväärishotin perusohje kahdelle henkilölle viikoksi, shotti noin 30 ml

Halutessasi juoda isomman lasillisen päivässä, niin tee tuplasatsi juomaa!

0,5 litraa valmiita shotteja

  • 750 ml vettä
  • 1 sitruunan mehu
  • 50-200 grammaa pieneksi paloiteltua inkivääriä
  • Hunajaa oman maun mukaan

Mitä enemmän on inkivääriä, sen vahvemman makuinen on juoma. Kuori inkivääri. Lisää pilkottu inkivääri veden joukkoon ja anna porista hymyillen 30 min. Lisää hunaja lämpöiseen nesteeseen. Jätä hautumaan ja jäähtymään kattilaan. Siivilöi inkivääri pois ja lisää sitruunan mehu. Pullota ja laita jääkaappiin. Me olemme juoman jäähdyttyä surauttaneet inkiväärit sauvasekoittimella nesteeseen soseeksi, jolloin juomasta tulee vahvemman makuinen. Pullottaessa olemme siivilöineen inkiväärisoseen pois juomasta. Inkiväärijuomaa voi tarvittaessa maustaa esimerkiksi mandariinin tai appelsiinin mehulla tai omenalla. Mitoita määrät sen mukaan, että shotit tulee juotua viikon sisällä. Säilytä juoma jääkaapissa.

Pysytään terveinä!

Polven kuntoutusta villin lännen kylässä

Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 3/3

Kotona ja kuntoutus käynnissä!

Niin hitaasti, niin hitaasti tämä etenee. Nämä viimeiset 10 viikkoa ovat tuntuneet aika pitkiltä tällaiselle elohiirelle. Viikot ovat kyllä vaatineet kärsivällisyyttä ja sitä tarvitaan edelleen! Askel käy hitaasti, vaikka tekisi mieli mennä kovempaa.

Ensimmäinen viikko leikkauksesta oli rankka ja kipuja oli ihan riittävästi. Kotiuduttuani arjen sujuminen alkoi muutaman päivän päästä sujumaan. Kävely oli haastavaa aluksi, kunnes alkoi luottamaan, että polvi kantaa ja kestää. Käytin rollaattoria alkupäivinä ja sitten siirryin kyynärsauvoihin. Askel meni tyylillä ”jalka eteen ja toinen viereen” eli hitaasti, mutta melko varmasti. 

Kyynärsauvoihin siirtyessä askellus muuttui vuoroaskeliin. Välillä suusta pääsee muutama kirosana, mutta näillä mentiin. Aluksi tietysti piti opetella kaikki liikkuminen ja siirtyminen sekä sänkyyn meneminen, pukeutuminen ym. 

Fysioterapian jumppaohjeita tein päivittäin 2-3 kertaa ja porrasharjoittelu aloitettiin myös ekalla viikolla. Kotona vessakäynnit ovatonnistuneet hyvin, samoin kuin suihkussa käynti. Sänkyyn meno ja sieltä pois tulo teetti aluksi hankaluutta, mutta kun taktiikan oppi, niin sekin alkoi sujumaan. Viisi viikkoa leikattua jalkaa piti avustaa toisella jalalla siirroissa, mutta sitten alkoi pystyä nostamaan jalan ilman apuja eikä kipua tästä tullut. Täytyy sanoa, että onneksi on hoitaja ammatiltaan, niin näitä on muille joutunut ja saanut opettaa, niin oli niksejä takataskussa. Täällä Espanjassa kun ei sairaalan fysioterapeutti ohjannut muuta kuin harjoitukset.

Kivut ovat olleet hyvin hallinnassa ja lääkitys riittävä. Lääkärin ohjeistusta piti kyllä pikkasen tuunata, mutta sitten pärjäsi hyvin. Kävellessä kivut helpottuivat pikkuhiljaa. Yllättävintä on ollut se, että joutui aluksi viettämään niin paljon aikaa vuoteessa, koska istua voi vain 15-60 min kerrallaan ja seistä hetken paikoillasi. Oikeesti jalka tarvitsi myös paljon lepoa. Ruuanlaitto oli hieman hidasta ja hankalaa, kun seisominen ei onnistunut kuin minuutteja kerrallaan. Onneksi mieheni oli ensimmäisen viikon kotona ja hoiti kaikki kotihommat. 

Fysioterapian kuntoutus alkoi 2 viikkoa leikkauksesta ja haavasta poistettiin 34 hakasta viikon päästä leikkauksesta. Haava, tai oikeastaan arpi, oli todella siisti ja nätti. Haavaa on hyvä rasvata esim bepanthenilla tai itse käytin ruusuöljyä, jota täällä Espanjassa suositellaan. Haava-aluetta ja ympäristöä tuli hieroa päivittäin useasti, sillä tämä auttaa haavaa paranemaan ja estää kiinnikkeiden muodostumista haava alueelle. Alkuun hierominen oli aika tuskaista, mutta kipu hellitti pikkuhiljaa. Proteiinia lisäsin ruokavaliooni (esim. pavut, pinaatti, kananmunat, rahka), koska se auttaa haavan paranemisessa.

Jalan painon tuntemus mietitytti minua alkuun. Tiedän kyllä, että tuntemuksestani huolimatta jalka EI painanut tonnia. Kävin huvikseni vaa’alla, +400 g, ei paha!

Vajaassa 2 vkossa liikkuminen helpottui, samoin siirtymiset sänkyyn ja sohvalle. Kivutkin hellittivät hiljalleen. Haavan vasemmalla puolella on ollut noin 4 cm tunnoton alue leikkauksen jälkeen, joka tosin saattaa palautua ajan myötä normaaliksi. 

Ankkamaista vaappumista

Ensimmäinen traumatologin kontrolli oli 3,5 viikon päästä leikkauksesta ja lääkäri ei ollut tyytyväinen polven liikerataan eli polvi tarvitsee fysioterapiaa lisää, että päästään parempaan tulokseen kuin ennen leikkausta. Kuukausi leikkauksesta aloin harjoitella enemmän kävelyä ilman kyynärsauvoja. Aluksi se oli hankalaa ja kävelin (tai oikeastaan vaappuin kuin ankka) eteenpäin. Selkäni ei jaksanut kävelyä näin kovinkaan pitkää matkaa, mutta nyt menee jo pidempikin matka kyynärsauvaa kantaen.

En ole koskaan polvivaivojeni aikana ajatellut kuinka paljon toinen puoli kehosta joutuu tekemään työtä enemmän, että kävely, kyykkiminen ja istuminen onnistuu. Näitä vikoja ja kropan painopistettä oikealta korjattiin kropan keskelle, jotta kehoon tulisi tasapaino ja kumpikin puoli kropasta tekisi yhtä paljon työtä. Tasapaino oli myös alussa hukassa. Ei ole ihme, että alaselkä on ollut kipeänä. Kropan virheasentojen korjaus sai huomaamaan kivoja kiristyksiä esim. leikatun jalan pohkeessa, reidessä ja lonkassa, mutta ne korjaantuvat pikkuhiljaa, kunhan muistaa miettiä miten liikkeitä tulee tehdä. Ihan pelkkää kävelyasentoani korjattiin useampaan kertaan fysioterapiassa.

Oikeesti ensimmäiset 15 käyntiä fysioterapiassa olivat kivuliaita ja hikisiä, mutta sitten pikkuhiljaa ne helpottuivat ja niistä pystyi jopa nauttimaan. En edes muista monesti sanoin miehelleni itku kurkussa, etten enää suostu menemään fysioterapiaan. Ehkä hyvä, että hän vei ja haki minut niistä, koska veikkaan, että ne olisivat jääneet muuten käymättä. Hyvin huomasi, että tiettyjen liikkeiden tai askelten tekeminen ei ollut helppoa, kun pääkoppa pisti vastaan ihan hirmuisesti, että ei tämä onnistu. Esimerkiksi fysioterapeutti laittoi minulle lattialle lankun, jonka yläpinta oli pyöreä ja minun piti astua lankulle vuoron perään kummallakin jalalla, toinen jalka lankulle ja toinen maassa. Leikatulla jalalla astuminen onnistui hyvin, mutta terveellä jalalla joutui taistelemaan aika paljon, että luotti leikattuun jalkaan. Ja monta muuta harjoitusta joita tehtiin, niin oli kyllä päälle työtä, että sai kaikki kiertymät ja virheliikkeet korjattua oikeiksi. 

Yöt olivat ensimmäisen neljän viikon aikana vaikeita varsinkin alkuun, kun kääntyminen ei ollut helppoa, asento oli aina väärä tai lakanan ryppy painoi polvea ikävästi. Haavan alue oli arka kaikelle; kosketukselle, rypyille, kankaalle…. mutta päivä päivältä se helpottui ja uni alkoi pitenemään ja rauhoittumaan. Fysioterapiaa ja jumppaa oli niin paljon, että useamman kerran heräsin siihen, että unissani tein polven suoristusharjoituksia tai koukistelin polvea. Näihin herää edelleenkin viikottain. Öisin polvi myös turposi paljon, kivisteli, kuumotteli ja siinä oli kovempaa kipua silloin.

Autolla liikenteeseen

Viiden viikon kuluttua leikkauksesta uskalsin lähteä yksin taksilla liikenteeseen. Oli muuten aikas kivaa, vaikka en jaksanutkaan vielä paria tuntia pidempään! Istuminen ei vieläkään onnistu pidempää aikaa, koska istuimen reuna painaa takareiteen. Kävin myös hieronnassa ja se teki todella hyvää pohkeille ja jaloille. Hieronta auttoi myös kävelyyn. Nyt olen käynyt kerran viikossa hierotuttamassa jalat ja se kyllä helpottaa kävelyä ja avaa lihaksia hyvin. Autolla ajoin ensimmäisen kerran 7 viikkoa leikkauksesta. Olisin varmaan pystynyt ajamaan aikaisemmin jo, koska meillä on automaattivaihteinen auto. Mutta autoon pääsy oli todella haastavaa aluksi, jotta sai polven taipumaan tarpeeksi ja pääsi autoon ja sieltä pois pienissä parkeissa.

Nyt 10 viikkoa leikkauksesta ja 25 fysioterapia sessiota käyneenä polvi paranee hiljalleen ja hitaasti. Polvi itsessään tuntuu hyvälle ja on normaalin kapea. Polven liikeradat eivät saaneet lääkäriäni vieläkään hurraamaan kuuden viikon tarkastuksessa, mutta itse olen melko tyytyväinen ja luottavainen, että liikeradat paranevat. Polveni paranee seuraavan vuoden ajan hiljalleen. Seuraava lääkärin kontrolli on edessä 2 viikon kuluttua – pelottaa jo valmiiksi hieman. Nyt olen jumpannut kotona päivittäin 1-2 kertaa ja kävelen ulkona päivittäin, mutta en vielä pysty kävelemään kovin pitkää matkaa yhtäjaksoisesti. Harjoittelen portaissa kulkua ja kasvatan polven sekä jalan kestävyyttä. 

Työstä tämä käy. Koko elämä pyörii kuntoutuksen ympärillä. Polvea turvottaa ja kuumottaa rasituksen jälkeen ja kipuja on ajoittain, mutta harvemmin. Näihin auttaa hyvin kohoasento ja kylmähoito 15-20 min/ kerta. Kipulääkkeet olen pystynyt jättämään kokonaan pois kaksi viikkoa sitten ja otan niitä vain tarvittaessa. Polveani on kiristänyt sivuilta ja reiden alaosasta kovasti leikkauksen jälkeen melkein päivittäin ja tämä mielestäni vaikuttaa suuresti myös liikeratoihin. 

Apua faskioiden käsittelystä

Sain fysioterapeuttiystävältäni vinkin, että faskiakäsittely voisi olla paikallaan. Niinpä varasin ajan käsittelyyn ja voi pojat, että se tuntui makialta! Faskiat olivat aivan jumissa ja niitä käsiteltiin kolmesti, kahdesti koko kroppa ja keskimmäisellä kerralla keskityttiin pelkästään polveeni. Käsittely auttoi hurjasti kiristykseen ja se on nyt pois. Liikerata parani myös eli polveni meni täysin suoraksi ja koukkuun enemmän. Faskiat ovat peitinkalvoja, jotka ympäröivät koko kehoamme, siis luita, lihaksia, niveliä ja jänteitä. Niiden tehtävä on peittää kehon eri kudoksia ja rakenteita, suojata ja tukea niitä ja olla joustavia liikkuessa. Faskioista löytyy paljon lisätietoa netistä, kannattaa lukea jos kropassa on kivistyksiä tai liikerajoitteita.

Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia, mutta paraneminen jatkuu. Vaikka välillä mieli on maassa, tiedän, että tämä on kohdallani vain väliaikainen vaihe. Tulen saamaan paljon paremman polven, joka vaikuttaa elämänlaatuuni huomattavasti, koska vaikuttaa jo nyt!

Ymmärrän nyt myös paremmin heitä, jotka joutuvat elämään jatkuvan kivun kanssa. Kipu vaikuttaa vääjäämättä mielialaan. Se vetää mielen todella apeaksi.

Olen itse ajatellut ja toivonut, että vuoden loppuun mennessä mennään jo kovempaa ja ensi elokuussa elämä on jo normaalia polveni kanssa! 

Vamos! Kuntoutus jatkukoon.

Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 2/3

Tänään on se päivä – ¡vamos!

Sairaalaan kirjauduin sisälle klo 9.30 infotiskillä, jossa sain ranteeseeni sairaalarannekkeen. Minut tultiin hakemaan aulasta ja vietiin päiväkirurgisen yksikön tiloihin odottamaan leikkausvuoroani. Ensin vaihdoin sairaalan paperivaatteet päälleni, laitoin jalkoihin muovitossut ja ohuen hatun päähäni. Olin aamulla käynyt kotona suihkussa ja peseytynyt hyvin. Sitten minut vietiin omaan vuoteeseeni odottamaan vuoroani. Siinä hoitajat kävivät mittaamassa kuumeen, verenpaineen, happisaturaation ja asensivat kanyylin valmiiksi. Kanyyli olikin vaikea pala, se osui paikoilleen vasta kolmannella yrityksellä, koska olivat kuulemma suonet kateissa. Vuoroni tuli klo 12, jolloin mentiin leikkuriin, siirryttiin leikkauspöydälle ja anestesialääkäri tuli laittamaan selkäpuudutteen. Ja sitten pimeni….

Traumatologi oli valinnut minulle sopivan tekonivelen leikkaukseen. Leikkauksessa polveni huono rustokudos poistettiin ja korvattiin tekonivelellä. Polven tekonivel kiinnitettiin reisi- ja sääriluihin luusementillä. Tuo luusementti sallii polvelle heti kävelyn. Leikkauksessa oma nivel korvataan metallisista, muovisista tai keraamisista osista koostuvalla tekonivelellä.

Leikkauksen aikana tekonivelen asentaminen aiheuttaa kovia ääniä, kuten sahausta, porausta ja vasarointia eli kilkatus ja kolina on kova. Itse nukuin suurimman osan leikkauksesta, mutta kyllä näitä ääniä tuli kuunneltua kuitenkin. Välillä tuntui että koko nainen heilui pöydällä, mutta tästä ei puudutuksen vuoksi tuntenut kipua. Tilanne oli oikeastaan aika hassun tuntuinen.

Leikkausalueelle oli asennettu dreeni eli silikoninen laskuputki. Dreenin tarkoituksena on poistaa leikkausalueelle mahdollisesti kertyvä veri ja kudosneste haavaontelosta sekä edistää haavan paranemista ja leikkauksesta toipumista. Tätä pidetään yleensä muutamia päiviä. Minulla dreeni oli 2 vuorokautta.

Leikkauksen jälkeen minut vietiin takaisin päiväkirurgiseen yksikköön, jossa sain valvonnassa heräillä rauhassa. Lääkäri oli soittanut leikkauksen jälkeen miehelleni ja kertonut miten leikkaus oli sujunut. Hyvinhän se meni! Leikkaus kesti 2,5 tuntia. Mieheni pääsi minua katsomaan illalla ja tämän jälkeen minut siirrettiin omaan yksityishuoneeseeni, josta avautui hienot näkymät Benalmadenaan ja välimerelle. Eli iltaisin pystyin katselemaan auringonlaskua.

Leikkauksen jälkeinen kipu on hyvin yksilöllistä. Leikkauksen jälkeistä kipua hoidetaan yleensä yhdistelemällä eri tyyppisiä lääkkeitä. Tekonivelleikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa fysioterapialla, kylmähoidoilla, kohoasennolla ja asentohoidolla on oma hyvin tärkeä merkityksensä kipulääkkeiden lisäksi.

Sairaalassa kivun mittarina käytettiin numeerista 0-10 mitta-asteikkoa. Hoitajat ja lääkärit kysyivät tätä apuna käyttäen vointiani ja kipujani. Minulla meni tipassa nesteytyksen kanssa kipulääke 24/7 ihan lähtöpäivääni asti. Sain myös lihakseen pistettävää kipulääkettä tarvittaessa lisäksi. Tätä en loppupelissä kovin montaa kertaa joutunut pyytämään. Minun kivun sietokykyni on aika korkea. Sain leikkauksen jälkeen myös antibioottia suoneen kolmesti päivässä kotiinlähtöön asti eli noin 4 vuorokautta.

Koska leikkaushaavasta tuli dreeni, olin täyslevossa 2 vuorokautta ja oikeastaan nukuin melkein kokonaan tämän ajan. Olin hereillä aina välillä pienen hetken. En oikein tiedä mikä minua niin väsytti. Voi olla, että olin kerännyt univelkaa monen kuukauden ajan kipujeni ja huonosti nukuttujen öiden vuoksi.

Sairaanlan rytmissä

Sairaalan rytmiin pääsi nopeasti mukaan. Aamupala kello 8.30, aamupesut, aamumittaukset (kuume, verenpaine, happisaturaatio) ja näitä ennen oli hoitajien vuoron vaihto, lounas 13.30, tässä oli myös hoitajien vuoron vaihto, iltapäiväkahvi kello 17 ja illallinen 20.30. Myös tässä oli myös hoitajien vuoron vaihto. Kello 22 tienoilla yöhoitajat kävivät tekemässä kierroksen ja mittaukset. Ruuat eivät täät herkkusuuta ihan kauheasti säväyttäneet. Aamupalaksi teetä tai kahvia ja vaalea sämpylä oliiviöljyn kera, mutta kerran oli myös kalkkuna viipale. Lounas ja illallinen: keitto, pääruuaksi usein kalaa ja kasviksia, mausteista ja hyvää kanankoipea, vaalea leipä ja jälkiruuaksi omenasosetta. Ruokajuomana oli aina puoli litraa vettä. Onneksi pakkasin kotoa mukaan suolaa ja mieheni toi minulle aamupalaksi ja välipaloiksi hedelmiä.

Luonani sai vierailla vapaasti päivittäin. Kolmantena päivänä tuli käsky nousta sängystä ylös sekä kävellä, ja täytyy sanoa, että se hieman hirvitti, enkä tiennyt mitä odottaa. Ensimmäinen huomio oli, ettei jalka tottele käskyjäni ja siirry. Toinen huomio: jalka tuntuu painavan tonnin? Jalkaa piti avittaa toisella jalalla siirroissa ja nostoissa.

Tuntui ihan hassulta ja mietin, että mitähän se proteesi painaa ja jääkö jalka näin painavaksi? 

Täällä ei paljoa hoitsu jäänyt katsomaan miten pääsen sänkyni laidalle istumaan, mutta istumaan pääsin. Hän kävi hakemassa miespuolisen hoitajan auttamaan minua seisomaan nousussa ja ensimmäiseen kertaan tuolille siirtymiseen avuksi. Hyvin se meni, mutta täytyy sanoa, että se kivun määrä näiden ensiaskelten yhteydessä oli aivan tajuton. Piti hieman hikeä pyyhkiä otsalta ja hengittää syvään, että siitä selvisin. 

Sama oli myös sänkyyn takasin mennessä ja silloin tuli itku ja hammasten kivistys. Pyysin myös lisäkipulääkettä tällöin. Laitoin ystävälleni viestiä, jolle myös oli tehty kummankin polven tekonivelleikkaus, että auta mua…. Mitä mun pitää tehdä, että tämä kipu loppuu, mä en vaan pysty käveleen tällä polvella? Ihana rakas ystäväni kävi kanssani asiasta keskustelun ja antoi vinkkejä ja minä tartuin härkää uudelleen sarvista, kun olin hetken levännyt ja antanut kipulääkkeen vaikuttaa. Istumaan punnertaessani päätin, että minähän selviän tästä ja tämähän tulee onnistumaan. Ja sehän onnistui. Ei ilman kipua, mutta kipu oli armollisempaa nyt.

Joka kerta, kun nousin ja liikuin kipu muuttui helpommaksi ja ryhti suoremmaksi. Olin ylpeä itsestäni!

Kotiin pääsy häämötti maanantaina. Sunnuntaina otettiin verikokeita ja polven röntgenkontrolli. Maanantaina tapasin traumatologin ja ensimmäisen kerran fysioterapeutin. Mielestäni fysioterapeutti olisi pitänyt olla apunani silloin, kun ensimmäisen kerran nousin sängystä ylös, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kävin fysioterapeutin kanssa läpi mitä saa tehdä ja mitä ei sekä kotiharjoitukset, joita oli tehtävä päivittäin 2-3 kertaa. Hän myös halusi nähdä liikkumiseni vessaan ja että pystyn käymään pytyllä. Lupa kotiin lähtöön tuli, ihanaa! Leikkaukseni kustannukset meni meidän sairausvakuutukseen, mutta siitä tuli vähän itsellekin maksettavaa, noin 715 €.

Sairaanhoitajana potilaana ollessa tietysti aina kiinnittää huomiota hoitoon, hygieniaan ja työskentelytapoihin sekä henkilökuntaan ja heidän käytökseen. Espanjassa hierarkia on mielestäni aika silmiinpistävää. Esimerkiksi sairaanhoitaja ei voinut tuoda minulle vesipulloa tai laittaa alusastiaa pissahädän tullessa, vaan näihin pyydettiin lähihoitajaa vastaava ”auxiliar enfermería” eli sairaanhoitaja hoiti vain lääkitykseni. Naishoitajat eivät myöskään nostaneet minua sängyllä tai avustaneet tuoliin istumaan vaan tähän tilattiin miespuolinen avustaja, joka auttaa koko sairaalan osastoilla. Hygienia oli hyvää, mutta asiat tehdään vähän erilailla kuin meille Suomessa opetetaan. Ei nämä tavat ole vääriä, mutta monta asiaa voisi tehdä helpommin, nopeammin tai taloudellisemmin. Pitäisköhän alkaa pohtimaan miten täällä pääsisi opettamaan hoitajia? 

Se mikä minua eniten häiritsi oli yöaikaan, kun unenpöpperössä tarvitset pissatuksen, niin hoitajat räväyttää huoneeseen täysvalaistuksen ja alkavat keskustelemaan kovaan ääneen keskenään siinä touhutessaan. Arvaa nukuttiko sen jälkeen hetkeen? Näihin samoihin asioihin olin kiinnittänyt huomiota jo aiemminkin, kun olen sairaaloissa asiakkaiden kanssa vieraillut tai yöpynyt. Koko sairaalareissun pärjäsin englannilla niin halutessani, muutama avustava hoitaja ei puhunut englantia.

Mutta kaikenkaikkiaan hoito oli kiitettävää. Kaikki sujui ja hommat tuli tehtyä eli olen tyytyväinen saamaani hoitoon ja palveluun!

Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 1/3

Olen useamman vuoden kärsinyt kummankin polven nivelrikosta, joka on pahentunut vuosi vuodelta. Vasen polveni on huonompi. Polvessa on ollut kipua, arkuutta, turvotusta, nivelet kankeat, kävely vaikeaa ja ontuvaa, polven liike rajoittunut, vihlovaa jomotusta, portaiden tai mäkien kiipeäminen vaikeata. Lisäksi yösäryt ja jatkuva asennon vaihtaminen tuovat omat mausteensa kipuiseen arkeen. Tämä vuosi on ollut hurja alamäki eivätkä hoidot tai kipulääkkeet ole auttaneet kuin terävimpään kipuun. 

Kävelylenkit ovat jääneet pikkuhiljaa, koska yhtäjaksoinen matka lyheni vähitellen 200 metriin. Aina piti pysähtyä välissähelpottamaan kipua ja ontuminen sai myös selän jumiin. Kävellessä polven luiden hankaaminen toisiaan vasten paheni vauhdikkaasti ja se aiheutti minulle kovaa kuumottavaa tai oikeastaan polttavaa kipua.

Tunne oli kuin joku olisi pitänyt tuliliekkiä luiden välissä ja tässä vaiheessa oli lopetettava käveleminen. Melkoinen kierre keholle ja mielelle. Haluat tehdä ja mennä vaikka mihin, mutta et vaan pysty. 

Kevään ja kesän aikana olen huomannut, että kun askeleet ylittävät päivätasolla 3000, niin yöstä tulee vaikea ja kipu vaikeuttaa seuraavan päivän toimintaa. Kävelyä minulla onkin hurja ikävä. Ennen kävelimme mieheni kanssa pitkiä lenkkejä, mutta nyt ei ole pystynyt enää moneen vuoteen. Tänä vuonna en ole viitsinyt lähteä hänen kanssaan lenkille, koska koko ajan joudun sanomaan hänelle, että älä juokse ja voidaanko huilata. Eli minua harmittaa hänen puolesta se, ettei lenkki ole kunnon lenkki ja näin ollen parempi, että lenkkeilemme omia menojamme. Tosin minun lenkiksi riittää työpäivän kävelyt. Kun olen terve, niin minä kävelen lujaa. 

Polvea on hoidettu täällä Espanjassa todella hyvin. Olen ollut koko taipaleen hyvien traumatologien hoidossa Vithas Xanitin Málagan & Benalmádenan klinikoilla. Polveeni on pistetty hyaluroonihappogeeliä 6 kertaa vuosien saatossa sekä lisäksi tulehduskipulääkettä, ja olen käynyt myös fysioterapiassa. Nämä ovat helpottaneet kipua, joten kipulääkkeitä ei ole tarvinnut syödä ja kävelykin helpottunut hetkeksi. Viime vuonna kokeiltiin PRP-hoitoa polven puhdistustoimenpiteen yhteydessä. PRP-hoidossa minun omasta verestä saatua verihiutaleplasmaa injektoidaan hoidettavalle alueelle, esimerkiksi niveleen. Plasma sisältää solutuotantoon ja solujen erilaistumiseen vaikuttavia kasvutekijöitä. Ne edesauttavat solujen uusiutumista ja paranemista.

Nyt, kun kivut vaan pahenivat niin, että ne vaikuttivat jokapäiväiseen elämiseen ja tekemiseeni, otettiin uudet MRI- ja röntgenkuvat, joista nähtiin, että tilanne on todella paljon pahentunut 1,5 vuodessa. Hoitovaihtoedtoina todettiin uusi satsi hyaluroonihappogeeliä tai leikkaus. Leikkaus polveni kohdalla tarkoitti sitä, että polveeni vaihdetaan kokoproteesi. Totesin, etten halua enää uudelleen hyaluroonihappogeeliä, koska sen vaikutus minulla kesti 1-3 kuukautta eli sillä ei pitkälle pötkittäisi. Toisaalta nuo geelit ovat myös hintavia, maksavat 400 € / kerta. Tuo aikaisemmin mainitsemani PRP-hoito maksoi 470 €. Kun hoitoni tapahtuu yksityispuolella ja meillä täällä Espanjassa on yksityinen sairausvakuutus, joka kattaa hoidot hienosti, mutta nämä injektiot eivät siihen mene eli ne piti itse kustantaa.

Viimeisellä traumatologin vastaanotolla tehtiin päätös leikkauksesta ja sovittiin leikkaus päiväksi 27.8. Lääkäri kertoi, että varaudu olemaan sairaalassa 4 yötä ja leikkaus tehtäisiin Benalmádenan klinikalla.

Leikkaukseen oli aikaa 2,5 vkoa, jippii! Toivon todella, että kivut jäävät leikkauspöydälle.

Kävin leikkausta edeltävänä päivänä Vithas Xanitin Benalmádenan klinikalla verikokeissa, jossa otettiin ekg eli sydänfilmi ja tapasin anestesialääkärin. Odotushuoneessa sai 4 sivua espanjankielistä tekstiä koskien leikkausta ja anestesiaa. Näin reilut 8 vuotta täällä asuneena osa paperin täytöstä sujui hyvin, mutta osa oli aika vaikeaa tekstiä, mutta onneksi Googlen kääntäjä avusti oikeaan suuntaan kysymyksissä ja sain paperit täytettyä. Anstesialääkäri antoi luvan leikkaukseen. Seuraavana aamuna täytyi sairaalalla olla klo 9.30. Minun piti olla ravinnotta ja juomatta 8 tuntia ennen leikkausta. Aamulla sai ottaa tarpeelliset lääkkeet pienen vesitilkan kanssa. Tässä vaiheessa vatsanpohjaan alkoivat hiipiä perhoset leikkausta koskien. Onhan kyseessä iso leikkaus, johon liittyy tiettyjä riskejä. Piti pohtia myös se, että mitä apuvälineitä tarvitsen kotona jotta pärjää arjessa. Minulle riittivät rollaattori ja kyynärsauvat. Yksinasuvat tarvitsee myös jotkut pitkävartiset pihdit, jolla saa poimittua pudottamansa tavarat. Jatkoa tulee seuraavassa osassa.

Lue seuraava osa tästä!

Muista riittävä vedenjuoniti helteellä – älä uuvu rannalle tai terassille!

Helteellä vesi on janojuomista paras. Jos vesi ei maistu, maku- tai kivennäisvesi raikastaa olon ja nesteyttää kropan yhtä lailla. Veden voi vaihtaa laimeaan mehuun ja suosia vesipitoisia hedelmiä, kuten vesimeloni, melonit, ananas ja mansikat.

Janontunteen huomaa herkästi helteisenä päivänä tai rankan liikunnan jälkeen. Hyvällä vedenjuomisella vältät pahimmillaan nestehukan ja vähintäänkin helteen uuvuttaman ja kärttyisän olon. Muista, että vaikka tuulisena kesäpäivänä ilma ei tunnu erityisen kuumalta, nestettä haihtuu silti kropasta. Vesipullo siis aina mukaan!

Oluella, kahvilla, teellä, energiajuomilla ja kolajuomilla on virtsaneritystä kiihdyttävä vaikutus, joten niiden lisäksi pitää juoda vettä.

Aikuiset tarvitsevat 2-3 litraa nestettä päivässä. Noin puolet tästä tulee vesipitoisen ruoan, kuten hedelmien, keittojen ja salaattien mukana. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tulisi välttää suuria nestemääriä ja noudattaa annettuja ohjeita. Ihmisen koko, aktiivisuus ja ilman lämpötila vaikuttavat nesteytyksen tarpeeseen. Liikunta lisää tarvetta 0,5–1 litraan tunnissa. Lämpötilan noustessa kasvaa myös nesteen tarve. Jos treenaat ulkona tai pihahommissa, tarve kasvaa entisestään. Neste- ja suolatasapaino pysyvät kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä eli esimerkiksi suolaa. 

Ikääntyessä janoa ei tunne häviää, joten vesi saattaa unohtua kuin vahingossa. Koska vanhuksen kropassa on muutenkin vähemmän vettä, voi nestehukka iskeä nopeastikin.

Muistuta senioreita juomaan säännöllisesti. Pikku kikat auttavat: laita jääkaappiin iso vesikannu tai -pullo, ja varmista, että ikäihminen juo sen päivän mittaan tyhjäksi.

Myös lapset saattavat unohtaa kesätouhuissa juomisen. Pidä vesipulloa aina mukana rattaissa tai repussa. Jos lapselle ei maistu vesi, kokeile sokeritonta ja hiilihapotonta makuvettä tai mausta vesi marjoilla ja hedelmillä. Lapsen käteen sopiva ja helppokäyttöinen vesipullo voi motivoida häntä juomaan itse, mutta muistuta lasta juomisesta ja hörpyytä hänelle vettä säännöllisin väliajoin.

Tässä muutamia kikkoja, jos tuntuu, että pelkkä hanavesi ei maistu:

Tuunaa hanavettä ja valmista jääkaappiin kannullinen makuvettä mintusta ja kurkusta, omenasta ja kanelista, mansikoista ja vesimelonista tai sitruunasta ja persikasta.

Ripottele jääpalamuotteihin marjoja tai pilkottuja hedelmiä, lisää vesi ja pakasta. Saat hyvät ja hauskannäköiset jääpalat veteen.

Tunnista nestehukan merkit

Kun huono olo iskee on vedenjuonti unohtunut. Päänsärky, pahoinvointi ja väsymys saattaa johtua siitä, että nestetasapaino on heilahtanut, paha olo voi kertoa nestehukasta. Kun tunnet sen merkit, osaat korjata tilanteen.

Nestehukka aiheuttaa huonon olon lisäksi kärttyisyyttä. Lasillinen vettä saattaa sulattaa kiukuttelijan!

Jos alat tuntea olosi kuumeiseksi eikä enää edes hikoiluta, hälytyskellojen täytyy soida. Nestehukka on edennyt pidemmälle.

Jos nestehukan oireet iskevät, on aika siirtyä varjoon lepäämään ja juoda vettä. Tällöin ei kannata juoda limsaa tai muitasokerisia juomia, vaan tehokkaimmin jäähdyttävät vesi tai kivennäisvesi.

Kun nestehukka on lievä, juominen ja lepäily yleensä riittävät. Jos oireet ovat vakavampia ja lepo sekä nesteytys eivät paranna oloa, on hyvä käydä lääkärissä.

Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle.

Nautitaan kesästä ja lämmöstä, mutta pidetään nestehukka poissa!

Aurinkovoiteet

Käytätkö aurinkovoiteita oikein?

Sääennuste näyttää varsin mukavalta, vai mitä! Kesä saapuu karanteeninkin jälkeen.

Tänään puhun aurinkovoiteista. Se on yksi lempiaiheistani nykyään, jonka suhteen niuhotan kovasti. Täällä huomaa aivan liikaa sitä, että aurinkosuojaa ei käytetä ollenkaan tai suojakerroin on liian matala, jolloin iho punoittaa kirkkaan punaisena. 

Itsekin olen ihoni polttanut muutaman kerran nuorempana, koska en levittänyt aurinkovoidetta tarpeeksi ja oikein. Itselläni ei ole kokemusta vieläkään luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista, mutta otan niihin tutustumisen tavoitteeksi tämän kesän aikana. 

Espanjan Aurinkorannikolla on noin 300 aurinkoista päivää vuodessa. Keväällä ja kesällä on niin paljon aurinkoa, että ilman aurinkosuojaa ei ole asiaa ulos kuin korkeintaan puoleksi tunniksi. Kuten tiedämme, aurinkosuojan pois jättäminen on kenties helpoin tapa vanhentaa ihoa ja heikentää sen kuntoa salakavalasti, joten kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät ovat oikea aika päivittää aurinkovoidepullot uusiin. Aurinkovoiteet säilyvät noin vuoden verran hyvinä. Itse heitän keväisin aina edellisen vuoden voiteet pois ja ostan tilalle uudet.

Miksi auringolta pitää suojautua?

Aurinkovoiteiden kanssa on muistettava se, että mikään niistä ei suojaa melanoomalta eli ihosyövältä, vaikka ihomme ei palaisikaan. Voiteet eivät myöskään suojaa täydellisesti auringon ennenaikaisesti ihoa vanhentavilta vaikutuksilta tai rypyiltä. Sen vuoksi onkin erittäin tärkeää tiedostaa auringonotossa tulevat riskit, mutta myös samalla suojautua niiltä oikein.

Suurin osa ihmisistä käyttää aurinkovoiteita, mutta suurin kysymys onkin, että käytetäänkö niitä oikein? Tässä kirjoituksessa kerron mitä ottaa huomioon auringossa ollessa, aurinkovoiteen valinnan ja aurinkovoiteiden oikeaoppisen käytön kannalta.

Miten suojautua auringonvalolta?

Aurinkovoiteet ovat paras keino auringonvalolta suojautumiseen. Tärkeimmät huomioon otettavat asiat aurinkovoiteiden käytössä on UV-säteilyn määrä (tästä voimakkuudesta tiedotetaan Espanjassa ja Suomessa aktiivisesti UV-indeksillä) sekä kuinka usein ja paljon voidetta iholle levitetään.

Aurinkovoiteen valitseminen

Oikeaa voidetta valitessa SPF (sun protection factor), tai suomeksi SK (aurinkovoiteen suojakerroi) kertoo kuinka paljon voide suojaa UVB-säteiltä. Erityisen tärkeää onkin valita omalle ihotyypille sopiva suojakerroin. Yleisesti suomalaiselle iholle sopiva suojakerroin on 20 – 30 ja etelän aurinkolomakohteissa suositellaan käytettävän yli 30 suojakerrointa. 

Herkkäihoisille sekä lapsille suositellaan suojakerrointa 50 tai 50 plus. Lasten ollessa auringossa, palaminen ja ihosyövälle altistuminen ovat todellisia riskejä. Suojaa siis lapset vaatteilla ja aurinkosuojatuotteilla.

Aurinkorasvan oikeaoppinen käyttö

Suurin ongelma aurinkovoiteen käytössä on se, ettei voidetta levitetä riittävästi eikä riittävän usein. Aurinkovoide tulisi levittää koko keholle eikä vain levittää tärkeimpiin osiin vartaloa.

Levittäminen tulisi tehdä noin puoli tuntia ennen aurinkoon menemistä, jotta se saa imeytyä rauhassa ihoon ja voiteen tulisi olla myös viimeinen tuote jota levitetään (varsinkin kasvoille), sillä joidenkin aurinkovoiteiden teho katoaa, jos niitä käytetään vettä sisältäviä tai vesipohjaisten kosteusvoiteiden kanssa. 

Useimpien aurinkovoiteiden käyttöohjeissa suositellaan voidetta käytettäväksi ”useasti”, mutta termi on hieman harmaalla alueella, koska jokainen meistä voi tuon tulkita eri tavalla. Yleisohjeellisesti aurinkoa otettaessa aurinkovoidetta tulisi levittää iholle noin 1-2 tunnin välein. 

Aurinkorasvaa tulisi myös lisätä aina uimisen jälkeen. Rasvauksessa ei kannata pihistellä, koska muuten et välttämättä saa sitä suojaa joka purkissa luvataan. Aurinkovoidetta kannattaa käyttää kunnon koko kehoon – noin 30 ml voitelukertaa kohti. Muista säilyttää aurinkovoide rannalla varjossa – ei suorassa auringonpaisteessa!

After sun -voide rauhoittaa ja kosteuttaa ihoa auringonoton jälkeen. Ennen after sun -voidetta on hyvä ensin pestä aurinkosuojavoide pois iholta. 

Tärppituotteet palaneelle iholle

Jos ihosi palaa, valele useita kertoja päivässä sitä aloe vera -geelillä. Vältä ihon hankaamista ja suojaa iho vaatteilla auringolta. Kuumottavaa ihoa voi rauhoittaa myös viileällä. Voit kostuttaa esimerkiksi lakanan tai pyyhkeen kylmällä vedellä ja kiertää kuivaksi, jonka jälkeen voit laittaa sen palaneen alueen päälle. Voit pitää tällaista viilennystä 15–20 minuuttia kerrallaan. Tarvittaessa palanutta ihoa voi hoitaa myös hydrokortisonivoiteella pari kolme kertaa päivässä muutaman päivän ajan.

Mukavia auringonottohetkiä meille kaikille!

Sairaanhoitaja Mari vappukävelyllä Fuengirolassa

Erilainen vappu 2020

Vappu 2020 jäänee ikimuistoisena monen meistä mieleen. Ei välttämättä huonona, mutta varmasti erilaisena ja perinteistä poikkeavana. Vaikka vappua ei tänä vuonna päästy yhdessä juhlimaan, niin on ollut kivaa pitää ystävien kanssa juttutuokioita videoyhteydellä. Tätä olemme muutenkin harrastaneet viimeisen seitsemän viikon aikana paljon.

Meillä täällä Espanjassa eletään koronaviruksen vuoksi hätätilassa. Hätätilaa on jatkunut seitsemän viikkoa 15.3.2020 alkaen. Hätätila on rajoittanut elämäämme paljon – todella paljon! Monet työpaikat ovat sulkeneet ovensa ja heidän työntekijät ovat lomautettuina, kauppakeskukset ovat kiinni, ei saa kokoontua juhlimaan tai isoissa porukoissa ja baarit sekä ravintolat ovat kiinni. Ei saa ulkoilla kuin vain pankkiin, lääkäriin, apteekkiin ja ruokakauppaan. Minä terveydenhuollon ammattilaisena olen saanut käydä hoitamassa asiakkaitteni koti- sairaanhoitohoitotehtävät koko hätätilan ajan.

Nyt Andaluciassa aletaan pikkuhiljaa purkamaan hätätilaa ja purku tehdään asteittain kesäkuun puoliväliin mennessä. Viime viikolla 26.4.2020 lapset pääsivät vanhemman kanssa ulkoilemaan kerran päivässä ja eilen 2.5.2020 me muut aikuiset pääsimme myös ulkoilemaan tunniksi. Olipa aivan ihanaa päästä mieheni kanssa kävelylle. Porukkaa oli valtavasti liikkeellä illalla klo 20, niin kuin saattoi odottaa, koska oli lämmin 24-asteinen keli. Mutta ei tästä karanteenista ja hätätilasta tämän enempää. Eteenpäin, ja kyllä tästä selvitään!

Mitä olen tehnyt vappuna

1. Syönyt hyvin. Vapun aattona savustimme kalaa ja keitimme ruokavaliosta poiketen uudet perunat. Ne maistuivat hyville ja seuraavana päivänä teimme lopuista perunoista perunasalaatin ja söimme perinteiset munkit. Illalla huomasi, että perunat ja munkit eivät olleet hyvä idea… olemme pitkään olleet VHH- ja keto-ruokavaliolla ja vappusyömisemme eivät niihin kuulu, joten vatsa ei tästä tykännyt ja oli tukala yö edessä. Yöstä selvisin, ja nyt tiedän, että jatkossa jätän potut ja vehnämunkit syömättä.
2. Television katsontaa. Sitä tullut katsottua viimeisen seitsemän viikon aikana niin paljon, että tulee jo korvista. Olemme katsoneet mm. remonttiohjelmia, sisustusta, ruokaravintoloihin liittyviä ohjelmia, matkailua, elokuvia, sarjoja ja etsineet katsottavaksi lapsuus- ja nuoruusvuosien sarjoja, kuten Dallas, Miami Vice, jne.
3. Olen huomannut, että koko kroppa on aivan jumissa, vaikka kuinka sitä koettaa venytellä. Istuminen ja löhöäminen kolottavat joka niveltä ja lihasta.
4. Kävin vappupäivänä töissä kuutisen tuntia. Vierailin myös Marbellan sairaalassa, jossa oli rauhallista ja vieraita maltillisesti.
5. Istuttu terassillamme ja nautittu aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä ja hyvästä musiikista.
6. Nukuttu pitkiä unia ja herätty aamuisin virkeänä ja saanut herätä ihanasti laiskotellen vuoteessa.
7. Eilen tosiaan nautimme kävelylenkistä, joka oli tämän vapun kohokohta.

Näillä mennään kohti uutta viikkoa. Täällä saa ensi viikolla avata ovensa esim kampaamot ja kosmetologit, joten täytyykin varata ajat heille heti. Hiukset leikattu viimeksi helmikuussa, joten alkaa olemaan aika pehko jo. Ja tämän jälkeen kaipaa jo hieman itsensä hemmottelua muutenkin!

1 2

Search

+