Inkiväärishotti – oletko kokeillut jo?

Meillä inkiväärishotti on kuulunut jokaiseen aamuun useamman vuoden ajan näin talviaikana. Inkiväärishotti on raikkaan kirpsakan makuinen ja superterveellinen aloitus aamulle.

Inkivääri on ruohokasvi, jonka juurta käytetään ruoanvalmistuksessa ja mausteena.

Inkiväärin maku on kirpsakka ja sitä voi käyttää kastikkeisiin, keittoihin, marinadeihin, pääruokiin sekä jälkiruokiin. Ruoanlaiton lisäksi inkivääriä on käytetty vuosikymmeniä terveystuotteena, koska se sisältää monia ominaisuuksia, jotka voivat parantaa hyvinvointiasi monella tavalla.

Inkiväärin terveysvaikutukset:

  • Vahvistaa vastustuskykyä sekä auttaa kehoasi ylläpitämään hyvää puolustusta mahdollisia tartuntoja, flunssaa, yskää ja vilustumisia vastaan. 
  • Lievittää flunssan oireita. Kuumana juotava sitruuna-inkiväärijuoma hunajalla maustettuna lievittää kurkkukipua ja irrottaa limaa. 
  • Laskee verenpainetta sekä kolesteroliarvoa. Inkivääri sisältää magnesiumia ja sinkkiä. Näillä on parantava vaikutus verenkiertoosi. 
  • Lievittää kipuja. Inkiväärissä on tulehdusta alentavia ominaisuuksia, jotka auttavat lievittämään lihaskipuja sekä nivelkipua, kuten polvikipua. Inkivääristä voi saada apua myös kuukautiskipuihin.
  • Inkivääri rauhoittaa vatsaa, ehkäisee kaasun kerääntymistä ja närästystä. Shotti inkiväärijuomaa päivittäin auttaa vahvistamaan ruoansulatusjärjestelmää. 
  • Auttaa painonpudotuksessa. Sokeriton inkiväärijuoma auttaa pitämään verensokerin tasaisena ja hillitsee näläntunnetta. Inkivääri tehostaa ruoansulatusta, tukee painonhallinnassa ja se polttaa rasvaa.

Sitruunalla maustetun inkiväärishotin perusohje kahdelle henkilölle viikoksi, shotti noin 30 ml

Halutessasi juoda isomman lasillisen päivässä, niin tee tuplasatsi juomaa!

0,5 litraa valmiita shotteja

  • 750 ml vettä
  • 1 sitruunan mehu
  • 50-200 grammaa pieneksi paloiteltua inkivääriä
  • Hunajaa oman maun mukaan

Mitä enemmän on inkivääriä, sen vahvemman makuinen on juoma. Kuori inkivääri. Lisää pilkottu inkivääri veden joukkoon ja anna porista hymyillen 30 min. Lisää hunaja lämpöiseen nesteeseen. Jätä hautumaan ja jäähtymään kattilaan. Siivilöi inkivääri pois ja lisää sitruunan mehu. Pullota ja laita jääkaappiin. Me olemme juoman jäähdyttyä surauttaneet inkiväärit sauvasekoittimella nesteeseen soseeksi, jolloin juomasta tulee vahvemman makuinen. Pullottaessa olemme siivilöineen inkiväärisoseen pois juomasta. Inkiväärijuomaa voi tarvittaessa maustaa esimerkiksi mandariinin tai appelsiinin mehulla tai omenalla. Mitoita määrät sen mukaan, että shotit tulee juotua viikon sisällä. Säilytä juoma jääkaapissa.

Pysytään terveinä!

Polven kuntoutusta villin lännen kylässä

Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 3/3

Kotona ja kuntoutus käynnissä!

Niin hitaasti, niin hitaasti tämä etenee. Nämä viimeiset 10 viikkoa ovat tuntuneet aika pitkiltä tällaiselle elohiirelle. Viikot ovat kyllä vaatineet kärsivällisyyttä ja sitä tarvitaan edelleen! Askel käy hitaasti, vaikka tekisi mieli mennä kovempaa.

Ensimmäinen viikko leikkauksesta oli rankka ja kipuja oli ihan riittävästi. Kotiuduttuani arjen sujuminen alkoi muutaman päivän päästä sujumaan. Kävely oli haastavaa aluksi, kunnes alkoi luottamaan, että polvi kantaa ja kestää. Käytin rollaattoria alkupäivinä ja sitten siirryin kyynärsauvoihin. Askel meni tyylillä ”jalka eteen ja toinen viereen” eli hitaasti, mutta melko varmasti. 

Kyynärsauvoihin siirtyessä askellus muuttui vuoroaskeliin. Välillä suusta pääsee muutama kirosana, mutta näillä mentiin. Aluksi tietysti piti opetella kaikki liikkuminen ja siirtyminen sekä sänkyyn meneminen, pukeutuminen ym. 

Fysioterapian jumppaohjeita tein päivittäin 2-3 kertaa ja porrasharjoittelu aloitettiin myös ekalla viikolla. Kotona vessakäynnit ovatonnistuneet hyvin, samoin kuin suihkussa käynti. Sänkyyn meno ja sieltä pois tulo teetti aluksi hankaluutta, mutta kun taktiikan oppi, niin sekin alkoi sujumaan. Viisi viikkoa leikattua jalkaa piti avustaa toisella jalalla siirroissa, mutta sitten alkoi pystyä nostamaan jalan ilman apuja eikä kipua tästä tullut. Täytyy sanoa, että onneksi on hoitaja ammatiltaan, niin näitä on muille joutunut ja saanut opettaa, niin oli niksejä takataskussa. Täällä Espanjassa kun ei sairaalan fysioterapeutti ohjannut muuta kuin harjoitukset.

Kivut ovat olleet hyvin hallinnassa ja lääkitys riittävä. Lääkärin ohjeistusta piti kyllä pikkasen tuunata, mutta sitten pärjäsi hyvin. Kävellessä kivut helpottuivat pikkuhiljaa. Yllättävintä on ollut se, että joutui aluksi viettämään niin paljon aikaa vuoteessa, koska istua voi vain 15-60 min kerrallaan ja seistä hetken paikoillasi. Oikeesti jalka tarvitsi myös paljon lepoa. Ruuanlaitto oli hieman hidasta ja hankalaa, kun seisominen ei onnistunut kuin minuutteja kerrallaan. Onneksi mieheni oli ensimmäisen viikon kotona ja hoiti kaikki kotihommat. 

Fysioterapian kuntoutus alkoi 2 viikkoa leikkauksesta ja haavasta poistettiin 34 hakasta viikon päästä leikkauksesta. Haava, tai oikeastaan arpi, oli todella siisti ja nätti. Haavaa on hyvä rasvata esim bepanthenilla tai itse käytin ruusuöljyä, jota täällä Espanjassa suositellaan. Haava-aluetta ja ympäristöä tuli hieroa päivittäin useasti, sillä tämä auttaa haavaa paranemaan ja estää kiinnikkeiden muodostumista haava alueelle. Alkuun hierominen oli aika tuskaista, mutta kipu hellitti pikkuhiljaa. Proteiinia lisäsin ruokavaliooni (esim. pavut, pinaatti, kananmunat, rahka), koska se auttaa haavan paranemisessa.

Jalan painon tuntemus mietitytti minua alkuun. Tiedän kyllä, että tuntemuksestani huolimatta jalka EI painanut tonnia. Kävin huvikseni vaa’alla, +400 g, ei paha!

Vajaassa 2 vkossa liikkuminen helpottui, samoin siirtymiset sänkyyn ja sohvalle. Kivutkin hellittivät hiljalleen. Haavan vasemmalla puolella on ollut noin 4 cm tunnoton alue leikkauksen jälkeen, joka tosin saattaa palautua ajan myötä normaaliksi. 

Ankkamaista vaappumista

Ensimmäinen traumatologin kontrolli oli 3,5 viikon päästä leikkauksesta ja lääkäri ei ollut tyytyväinen polven liikerataan eli polvi tarvitsee fysioterapiaa lisää, että päästään parempaan tulokseen kuin ennen leikkausta. Kuukausi leikkauksesta aloin harjoitella enemmän kävelyä ilman kyynärsauvoja. Aluksi se oli hankalaa ja kävelin (tai oikeastaan vaappuin kuin ankka) eteenpäin. Selkäni ei jaksanut kävelyä näin kovinkaan pitkää matkaa, mutta nyt menee jo pidempikin matka kyynärsauvaa kantaen.

En ole koskaan polvivaivojeni aikana ajatellut kuinka paljon toinen puoli kehosta joutuu tekemään työtä enemmän, että kävely, kyykkiminen ja istuminen onnistuu. Näitä vikoja ja kropan painopistettä oikealta korjattiin kropan keskelle, jotta kehoon tulisi tasapaino ja kumpikin puoli kropasta tekisi yhtä paljon työtä. Tasapaino oli myös alussa hukassa. Ei ole ihme, että alaselkä on ollut kipeänä. Kropan virheasentojen korjaus sai huomaamaan kivoja kiristyksiä esim. leikatun jalan pohkeessa, reidessä ja lonkassa, mutta ne korjaantuvat pikkuhiljaa, kunhan muistaa miettiä miten liikkeitä tulee tehdä. Ihan pelkkää kävelyasentoani korjattiin useampaan kertaan fysioterapiassa.

Oikeesti ensimmäiset 15 käyntiä fysioterapiassa olivat kivuliaita ja hikisiä, mutta sitten pikkuhiljaa ne helpottuivat ja niistä pystyi jopa nauttimaan. En edes muista monesti sanoin miehelleni itku kurkussa, etten enää suostu menemään fysioterapiaan. Ehkä hyvä, että hän vei ja haki minut niistä, koska veikkaan, että ne olisivat jääneet muuten käymättä. Hyvin huomasi, että tiettyjen liikkeiden tai askelten tekeminen ei ollut helppoa, kun pääkoppa pisti vastaan ihan hirmuisesti, että ei tämä onnistu. Esimerkiksi fysioterapeutti laittoi minulle lattialle lankun, jonka yläpinta oli pyöreä ja minun piti astua lankulle vuoron perään kummallakin jalalla, toinen jalka lankulle ja toinen maassa. Leikatulla jalalla astuminen onnistui hyvin, mutta terveellä jalalla joutui taistelemaan aika paljon, että luotti leikattuun jalkaan. Ja monta muuta harjoitusta joita tehtiin, niin oli kyllä päälle työtä, että sai kaikki kiertymät ja virheliikkeet korjattua oikeiksi. 

Yöt olivat ensimmäisen neljän viikon aikana vaikeita varsinkin alkuun, kun kääntyminen ei ollut helppoa, asento oli aina väärä tai lakanan ryppy painoi polvea ikävästi. Haavan alue oli arka kaikelle; kosketukselle, rypyille, kankaalle…. mutta päivä päivältä se helpottui ja uni alkoi pitenemään ja rauhoittumaan. Fysioterapiaa ja jumppaa oli niin paljon, että useamman kerran heräsin siihen, että unissani tein polven suoristusharjoituksia tai koukistelin polvea. Näihin herää edelleenkin viikottain. Öisin polvi myös turposi paljon, kivisteli, kuumotteli ja siinä oli kovempaa kipua silloin.

Autolla liikenteeseen

Viiden viikon kuluttua leikkauksesta uskalsin lähteä yksin taksilla liikenteeseen. Oli muuten aikas kivaa, vaikka en jaksanutkaan vielä paria tuntia pidempään! Istuminen ei vieläkään onnistu pidempää aikaa, koska istuimen reuna painaa takareiteen. Kävin myös hieronnassa ja se teki todella hyvää pohkeille ja jaloille. Hieronta auttoi myös kävelyyn. Nyt olen käynyt kerran viikossa hierotuttamassa jalat ja se kyllä helpottaa kävelyä ja avaa lihaksia hyvin. Autolla ajoin ensimmäisen kerran 7 viikkoa leikkauksesta. Olisin varmaan pystynyt ajamaan aikaisemmin jo, koska meillä on automaattivaihteinen auto. Mutta autoon pääsy oli todella haastavaa aluksi, jotta sai polven taipumaan tarpeeksi ja pääsi autoon ja sieltä pois pienissä parkeissa.

Nyt 10 viikkoa leikkauksesta ja 25 fysioterapia sessiota käyneenä polvi paranee hiljalleen ja hitaasti. Polvi itsessään tuntuu hyvälle ja on normaalin kapea. Polven liikeradat eivät saaneet lääkäriäni vieläkään hurraamaan kuuden viikon tarkastuksessa, mutta itse olen melko tyytyväinen ja luottavainen, että liikeradat paranevat. Polveni paranee seuraavan vuoden ajan hiljalleen. Seuraava lääkärin kontrolli on edessä 2 viikon kuluttua – pelottaa jo valmiiksi hieman. Nyt olen jumpannut kotona päivittäin 1-2 kertaa ja kävelen ulkona päivittäin, mutta en vielä pysty kävelemään kovin pitkää matkaa yhtäjaksoisesti. Harjoittelen portaissa kulkua ja kasvatan polven sekä jalan kestävyyttä. 

Työstä tämä käy. Koko elämä pyörii kuntoutuksen ympärillä. Polvea turvottaa ja kuumottaa rasituksen jälkeen ja kipuja on ajoittain, mutta harvemmin. Näihin auttaa hyvin kohoasento ja kylmähoito 15-20 min/ kerta. Kipulääkkeet olen pystynyt jättämään kokonaan pois kaksi viikkoa sitten ja otan niitä vain tarvittaessa. Polveani on kiristänyt sivuilta ja reiden alaosasta kovasti leikkauksen jälkeen melkein päivittäin ja tämä mielestäni vaikuttaa suuresti myös liikeratoihin. 

Apua faskioiden käsittelystä

Sain fysioterapeuttiystävältäni vinkin, että faskiakäsittely voisi olla paikallaan. Niinpä varasin ajan käsittelyyn ja voi pojat, että se tuntui makialta! Faskiat olivat aivan jumissa ja niitä käsiteltiin kolmesti, kahdesti koko kroppa ja keskimmäisellä kerralla keskityttiin pelkästään polveeni. Käsittely auttoi hurjasti kiristykseen ja se on nyt pois. Liikerata parani myös eli polveni meni täysin suoraksi ja koukkuun enemmän. Faskiat ovat peitinkalvoja, jotka ympäröivät koko kehoamme, siis luita, lihaksia, niveliä ja jänteitä. Niiden tehtävä on peittää kehon eri kudoksia ja rakenteita, suojata ja tukea niitä ja olla joustavia liikkuessa. Faskioista löytyy paljon lisätietoa netistä, kannattaa lukea jos kropassa on kivistyksiä tai liikerajoitteita.

Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia, mutta paraneminen jatkuu. Vaikka välillä mieli on maassa, tiedän, että tämä on kohdallani vain väliaikainen vaihe. Tulen saamaan paljon paremman polven, joka vaikuttaa elämänlaatuuni huomattavasti, koska vaikuttaa jo nyt!

Ymmärrän nyt myös paremmin heitä, jotka joutuvat elämään jatkuvan kivun kanssa. Kipu vaikuttaa vääjäämättä mielialaan. Se vetää mielen todella apeaksi.

Olen itse ajatellut ja toivonut, että vuoden loppuun mennessä mennään jo kovempaa ja ensi elokuussa elämä on jo normaalia polveni kanssa! 

Vamos! Kuntoutus jatkukoon.

Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 2/3

Tänään on se päivä – ¡vamos!

Sairaalaan kirjauduin sisälle klo 9.30 infotiskillä, jossa sain ranteeseeni sairaalarannekkeen. Minut tultiin hakemaan aulasta ja vietiin päiväkirurgisen yksikön tiloihin odottamaan leikkausvuoroani. Ensin vaihdoin sairaalan paperivaatteet päälleni, laitoin jalkoihin muovitossut ja ohuen hatun päähäni. Olin aamulla käynyt kotona suihkussa ja peseytynyt hyvin. Sitten minut vietiin omaan vuoteeseeni odottamaan vuoroani. Siinä hoitajat kävivät mittaamassa kuumeen, verenpaineen, happisaturaation ja asensivat kanyylin valmiiksi. Kanyyli olikin vaikea pala, se osui paikoilleen vasta kolmannella yrityksellä, koska olivat kuulemma suonet kateissa. Vuoroni tuli klo 12, jolloin mentiin leikkuriin, siirryttiin leikkauspöydälle ja anestesialääkäri tuli laittamaan selkäpuudutteen. Ja sitten pimeni….

Traumatologi oli valinnut minulle sopivan tekonivelen leikkaukseen. Leikkauksessa polveni huono rustokudos poistettiin ja korvattiin tekonivelellä. Polven tekonivel kiinnitettiin reisi- ja sääriluihin luusementillä. Tuo luusementti sallii polvelle heti kävelyn. Leikkauksessa oma nivel korvataan metallisista, muovisista tai keraamisista osista koostuvalla tekonivelellä.

Leikkauksen aikana tekonivelen asentaminen aiheuttaa kovia ääniä, kuten sahausta, porausta ja vasarointia eli kilkatus ja kolina on kova. Itse nukuin suurimman osan leikkauksesta, mutta kyllä näitä ääniä tuli kuunneltua kuitenkin. Välillä tuntui että koko nainen heilui pöydällä, mutta tästä ei puudutuksen vuoksi tuntenut kipua. Tilanne oli oikeastaan aika hassun tuntuinen.

Leikkausalueelle oli asennettu dreeni eli silikoninen laskuputki. Dreenin tarkoituksena on poistaa leikkausalueelle mahdollisesti kertyvä veri ja kudosneste haavaontelosta sekä edistää haavan paranemista ja leikkauksesta toipumista. Tätä pidetään yleensä muutamia päiviä. Minulla dreeni oli 2 vuorokautta.

Leikkauksen jälkeen minut vietiin takaisin päiväkirurgiseen yksikköön, jossa sain valvonnassa heräillä rauhassa. Lääkäri oli soittanut leikkauksen jälkeen miehelleni ja kertonut miten leikkaus oli sujunut. Hyvinhän se meni! Leikkaus kesti 2,5 tuntia. Mieheni pääsi minua katsomaan illalla ja tämän jälkeen minut siirrettiin omaan yksityishuoneeseeni, josta avautui hienot näkymät Benalmadenaan ja välimerelle. Eli iltaisin pystyin katselemaan auringonlaskua.

Leikkauksen jälkeinen kipu on hyvin yksilöllistä. Leikkauksen jälkeistä kipua hoidetaan yleensä yhdistelemällä eri tyyppisiä lääkkeitä. Tekonivelleikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa fysioterapialla, kylmähoidoilla, kohoasennolla ja asentohoidolla on oma hyvin tärkeä merkityksensä kipulääkkeiden lisäksi.

Sairaalassa kivun mittarina käytettiin numeerista 0-10 mitta-asteikkoa. Hoitajat ja lääkärit kysyivät tätä apuna käyttäen vointiani ja kipujani. Minulla meni tipassa nesteytyksen kanssa kipulääke 24/7 ihan lähtöpäivääni asti. Sain myös lihakseen pistettävää kipulääkettä tarvittaessa lisäksi. Tätä en loppupelissä kovin montaa kertaa joutunut pyytämään. Minun kivun sietokykyni on aika korkea. Sain leikkauksen jälkeen myös antibioottia suoneen kolmesti päivässä kotiinlähtöön asti eli noin 4 vuorokautta.

Koska leikkaushaavasta tuli dreeni, olin täyslevossa 2 vuorokautta ja oikeastaan nukuin melkein kokonaan tämän ajan. Olin hereillä aina välillä pienen hetken. En oikein tiedä mikä minua niin väsytti. Voi olla, että olin kerännyt univelkaa monen kuukauden ajan kipujeni ja huonosti nukuttujen öiden vuoksi.

Sairaanlan rytmissä

Sairaalan rytmiin pääsi nopeasti mukaan. Aamupala kello 8.30, aamupesut, aamumittaukset (kuume, verenpaine, happisaturaatio) ja näitä ennen oli hoitajien vuoron vaihto, lounas 13.30, tässä oli myös hoitajien vuoron vaihto, iltapäiväkahvi kello 17 ja illallinen 20.30. Myös tässä oli myös hoitajien vuoron vaihto. Kello 22 tienoilla yöhoitajat kävivät tekemässä kierroksen ja mittaukset. Ruuat eivät täät herkkusuuta ihan kauheasti säväyttäneet. Aamupalaksi teetä tai kahvia ja vaalea sämpylä oliiviöljyn kera, mutta kerran oli myös kalkkuna viipale. Lounas ja illallinen: keitto, pääruuaksi usein kalaa ja kasviksia, mausteista ja hyvää kanankoipea, vaalea leipä ja jälkiruuaksi omenasosetta. Ruokajuomana oli aina puoli litraa vettä. Onneksi pakkasin kotoa mukaan suolaa ja mieheni toi minulle aamupalaksi ja välipaloiksi hedelmiä.

Luonani sai vierailla vapaasti päivittäin. Kolmantena päivänä tuli käsky nousta sängystä ylös sekä kävellä, ja täytyy sanoa, että se hieman hirvitti, enkä tiennyt mitä odottaa. Ensimmäinen huomio oli, ettei jalka tottele käskyjäni ja siirry. Toinen huomio: jalka tuntuu painavan tonnin? Jalkaa piti avittaa toisella jalalla siirroissa ja nostoissa.

Tuntui ihan hassulta ja mietin, että mitähän se proteesi painaa ja jääkö jalka näin painavaksi? 

Täällä ei paljoa hoitsu jäänyt katsomaan miten pääsen sänkyni laidalle istumaan, mutta istumaan pääsin. Hän kävi hakemassa miespuolisen hoitajan auttamaan minua seisomaan nousussa ja ensimmäiseen kertaan tuolille siirtymiseen avuksi. Hyvin se meni, mutta täytyy sanoa, että se kivun määrä näiden ensiaskelten yhteydessä oli aivan tajuton. Piti hieman hikeä pyyhkiä otsalta ja hengittää syvään, että siitä selvisin. 

Sama oli myös sänkyyn takasin mennessä ja silloin tuli itku ja hammasten kivistys. Pyysin myös lisäkipulääkettä tällöin. Laitoin ystävälleni viestiä, jolle myös oli tehty kummankin polven tekonivelleikkaus, että auta mua…. Mitä mun pitää tehdä, että tämä kipu loppuu, mä en vaan pysty käveleen tällä polvella? Ihana rakas ystäväni kävi kanssani asiasta keskustelun ja antoi vinkkejä ja minä tartuin härkää uudelleen sarvista, kun olin hetken levännyt ja antanut kipulääkkeen vaikuttaa. Istumaan punnertaessani päätin, että minähän selviän tästä ja tämähän tulee onnistumaan. Ja sehän onnistui. Ei ilman kipua, mutta kipu oli armollisempaa nyt.

Joka kerta, kun nousin ja liikuin kipu muuttui helpommaksi ja ryhti suoremmaksi. Olin ylpeä itsestäni!

Kotiin pääsy häämötti maanantaina. Sunnuntaina otettiin verikokeita ja polven röntgenkontrolli. Maanantaina tapasin traumatologin ja ensimmäisen kerran fysioterapeutin. Mielestäni fysioterapeutti olisi pitänyt olla apunani silloin, kun ensimmäisen kerran nousin sängystä ylös, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kävin fysioterapeutin kanssa läpi mitä saa tehdä ja mitä ei sekä kotiharjoitukset, joita oli tehtävä päivittäin 2-3 kertaa. Hän myös halusi nähdä liikkumiseni vessaan ja että pystyn käymään pytyllä. Lupa kotiin lähtöön tuli, ihanaa! Leikkaukseni kustannukset meni meidän sairausvakuutukseen, mutta siitä tuli vähän itsellekin maksettavaa, noin 715 €.

Sairaanhoitajana potilaana ollessa tietysti aina kiinnittää huomiota hoitoon, hygieniaan ja työskentelytapoihin sekä henkilökuntaan ja heidän käytökseen. Espanjassa hierarkia on mielestäni aika silmiinpistävää. Esimerkiksi sairaanhoitaja ei voinut tuoda minulle vesipulloa tai laittaa alusastiaa pissahädän tullessa, vaan näihin pyydettiin lähihoitajaa vastaava ”auxiliar enfermería” eli sairaanhoitaja hoiti vain lääkitykseni. Naishoitajat eivät myöskään nostaneet minua sängyllä tai avustaneet tuoliin istumaan vaan tähän tilattiin miespuolinen avustaja, joka auttaa koko sairaalan osastoilla. Hygienia oli hyvää, mutta asiat tehdään vähän erilailla kuin meille Suomessa opetetaan. Ei nämä tavat ole vääriä, mutta monta asiaa voisi tehdä helpommin, nopeammin tai taloudellisemmin. Pitäisköhän alkaa pohtimaan miten täällä pääsisi opettamaan hoitajia? 

Se mikä minua eniten häiritsi oli yöaikaan, kun unenpöpperössä tarvitset pissatuksen, niin hoitajat räväyttää huoneeseen täysvalaistuksen ja alkavat keskustelemaan kovaan ääneen keskenään siinä touhutessaan. Arvaa nukuttiko sen jälkeen hetkeen? Näihin samoihin asioihin olin kiinnittänyt huomiota jo aiemminkin, kun olen sairaaloissa asiakkaiden kanssa vieraillut tai yöpynyt. Koko sairaalareissun pärjäsin englannilla niin halutessani, muutama avustava hoitaja ei puhunut englantia.

Mutta kaikenkaikkiaan hoito oli kiitettävää. Kaikki sujui ja hommat tuli tehtyä eli olen tyytyväinen saamaani hoitoon ja palveluun!

Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 1/3

Olen useamman vuoden kärsinyt kummankin polven nivelrikosta, joka on pahentunut vuosi vuodelta. Vasen polveni on huonompi. Polvessa on ollut kipua, arkuutta, turvotusta, nivelet kankeat, kävely vaikeaa ja ontuvaa, polven liike rajoittunut, vihlovaa jomotusta, portaiden tai mäkien kiipeäminen vaikeata. Lisäksi yösäryt ja jatkuva asennon vaihtaminen tuovat omat mausteensa kipuiseen arkeen. Tämä vuosi on ollut hurja alamäki eivätkä hoidot tai kipulääkkeet ole auttaneet kuin terävimpään kipuun. 

Kävelylenkit ovat jääneet pikkuhiljaa, koska yhtäjaksoinen matka lyheni vähitellen 200 metriin. Aina piti pysähtyä välissähelpottamaan kipua ja ontuminen sai myös selän jumiin. Kävellessä polven luiden hankaaminen toisiaan vasten paheni vauhdikkaasti ja se aiheutti minulle kovaa kuumottavaa tai oikeastaan polttavaa kipua.

Tunne oli kuin joku olisi pitänyt tuliliekkiä luiden välissä ja tässä vaiheessa oli lopetettava käveleminen. Melkoinen kierre keholle ja mielelle. Haluat tehdä ja mennä vaikka mihin, mutta et vaan pysty. 

Kevään ja kesän aikana olen huomannut, että kun askeleet ylittävät päivätasolla 3000, niin yöstä tulee vaikea ja kipu vaikeuttaa seuraavan päivän toimintaa. Kävelyä minulla onkin hurja ikävä. Ennen kävelimme mieheni kanssa pitkiä lenkkejä, mutta nyt ei ole pystynyt enää moneen vuoteen. Tänä vuonna en ole viitsinyt lähteä hänen kanssaan lenkille, koska koko ajan joudun sanomaan hänelle, että älä juokse ja voidaanko huilata. Eli minua harmittaa hänen puolesta se, ettei lenkki ole kunnon lenkki ja näin ollen parempi, että lenkkeilemme omia menojamme. Tosin minun lenkiksi riittää työpäivän kävelyt. Kun olen terve, niin minä kävelen lujaa. 

Polvea on hoidettu täällä Espanjassa todella hyvin. Olen ollut koko taipaleen hyvien traumatologien hoidossa Vithas Xanitin Málagan & Benalmádenan klinikoilla. Polveeni on pistetty hyaluroonihappogeeliä 6 kertaa vuosien saatossa sekä lisäksi tulehduskipulääkettä, ja olen käynyt myös fysioterapiassa. Nämä ovat helpottaneet kipua, joten kipulääkkeitä ei ole tarvinnut syödä ja kävelykin helpottunut hetkeksi. Viime vuonna kokeiltiin PRP-hoitoa polven puhdistustoimenpiteen yhteydessä. PRP-hoidossa minun omasta verestä saatua verihiutaleplasmaa injektoidaan hoidettavalle alueelle, esimerkiksi niveleen. Plasma sisältää solutuotantoon ja solujen erilaistumiseen vaikuttavia kasvutekijöitä. Ne edesauttavat solujen uusiutumista ja paranemista.

Nyt, kun kivut vaan pahenivat niin, että ne vaikuttivat jokapäiväiseen elämiseen ja tekemiseeni, otettiin uudet MRI- ja röntgenkuvat, joista nähtiin, että tilanne on todella paljon pahentunut 1,5 vuodessa. Hoitovaihtoedtoina todettiin uusi satsi hyaluroonihappogeeliä tai leikkaus. Leikkaus polveni kohdalla tarkoitti sitä, että polveeni vaihdetaan kokoproteesi. Totesin, etten halua enää uudelleen hyaluroonihappogeeliä, koska sen vaikutus minulla kesti 1-3 kuukautta eli sillä ei pitkälle pötkittäisi. Toisaalta nuo geelit ovat myös hintavia, maksavat 400 € / kerta. Tuo aikaisemmin mainitsemani PRP-hoito maksoi 470 €. Kun hoitoni tapahtuu yksityispuolella ja meillä täällä Espanjassa on yksityinen sairausvakuutus, joka kattaa hoidot hienosti, mutta nämä injektiot eivät siihen mene eli ne piti itse kustantaa.

Viimeisellä traumatologin vastaanotolla tehtiin päätös leikkauksesta ja sovittiin leikkaus päiväksi 27.8. Lääkäri kertoi, että varaudu olemaan sairaalassa 4 yötä ja leikkaus tehtäisiin Benalmádenan klinikalla.

Leikkaukseen oli aikaa 2,5 vkoa, jippii! Toivon todella, että kivut jäävät leikkauspöydälle.

Kävin leikkausta edeltävänä päivänä Vithas Xanitin Benalmádenan klinikalla verikokeissa, jossa otettiin ekg eli sydänfilmi ja tapasin anestesialääkärin. Odotushuoneessa sai 4 sivua espanjankielistä tekstiä koskien leikkausta ja anestesiaa. Näin reilut 8 vuotta täällä asuneena osa paperin täytöstä sujui hyvin, mutta osa oli aika vaikeaa tekstiä, mutta onneksi Googlen kääntäjä avusti oikeaan suuntaan kysymyksissä ja sain paperit täytettyä. Anstesialääkäri antoi luvan leikkaukseen. Seuraavana aamuna täytyi sairaalalla olla klo 9.30. Minun piti olla ravinnotta ja juomatta 8 tuntia ennen leikkausta. Aamulla sai ottaa tarpeelliset lääkkeet pienen vesitilkan kanssa. Tässä vaiheessa vatsanpohjaan alkoivat hiipiä perhoset leikkausta koskien. Onhan kyseessä iso leikkaus, johon liittyy tiettyjä riskejä. Piti pohtia myös se, että mitä apuvälineitä tarvitsen kotona jotta pärjää arjessa. Minulle riittivät rollaattori ja kyynärsauvat. Yksinasuvat tarvitsee myös jotkut pitkävartiset pihdit, jolla saa poimittua pudottamansa tavarat. Jatkoa tulee seuraavassa osassa.

Lue seuraava osa tästä!

Muista riittävä vedenjuoniti helteellä – älä uuvu rannalle tai terassille!

Helteellä vesi on janojuomista paras. Jos vesi ei maistu, maku- tai kivennäisvesi raikastaa olon ja nesteyttää kropan yhtä lailla. Veden voi vaihtaa laimeaan mehuun ja suosia vesipitoisia hedelmiä, kuten vesimeloni, melonit, ananas ja mansikat.

Janontunteen huomaa herkästi helteisenä päivänä tai rankan liikunnan jälkeen. Hyvällä vedenjuomisella vältät pahimmillaan nestehukan ja vähintäänkin helteen uuvuttaman ja kärttyisän olon. Muista, että vaikka tuulisena kesäpäivänä ilma ei tunnu erityisen kuumalta, nestettä haihtuu silti kropasta. Vesipullo siis aina mukaan!

Oluella, kahvilla, teellä, energiajuomilla ja kolajuomilla on virtsaneritystä kiihdyttävä vaikutus, joten niiden lisäksi pitää juoda vettä.

Aikuiset tarvitsevat 2-3 litraa nestettä päivässä. Noin puolet tästä tulee vesipitoisen ruoan, kuten hedelmien, keittojen ja salaattien mukana. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tulisi välttää suuria nestemääriä ja noudattaa annettuja ohjeita. Ihmisen koko, aktiivisuus ja ilman lämpötila vaikuttavat nesteytyksen tarpeeseen. Liikunta lisää tarvetta 0,5–1 litraan tunnissa. Lämpötilan noustessa kasvaa myös nesteen tarve. Jos treenaat ulkona tai pihahommissa, tarve kasvaa entisestään. Neste- ja suolatasapaino pysyvät kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä eli esimerkiksi suolaa. 

Ikääntyessä janoa ei tunne häviää, joten vesi saattaa unohtua kuin vahingossa. Koska vanhuksen kropassa on muutenkin vähemmän vettä, voi nestehukka iskeä nopeastikin.

Muistuta senioreita juomaan säännöllisesti. Pikku kikat auttavat: laita jääkaappiin iso vesikannu tai -pullo, ja varmista, että ikäihminen juo sen päivän mittaan tyhjäksi.

Myös lapset saattavat unohtaa kesätouhuissa juomisen. Pidä vesipulloa aina mukana rattaissa tai repussa. Jos lapselle ei maistu vesi, kokeile sokeritonta ja hiilihapotonta makuvettä tai mausta vesi marjoilla ja hedelmillä. Lapsen käteen sopiva ja helppokäyttöinen vesipullo voi motivoida häntä juomaan itse, mutta muistuta lasta juomisesta ja hörpyytä hänelle vettä säännöllisin väliajoin.

Tässä muutamia kikkoja, jos tuntuu, että pelkkä hanavesi ei maistu:

Tuunaa hanavettä ja valmista jääkaappiin kannullinen makuvettä mintusta ja kurkusta, omenasta ja kanelista, mansikoista ja vesimelonista tai sitruunasta ja persikasta.

Ripottele jääpalamuotteihin marjoja tai pilkottuja hedelmiä, lisää vesi ja pakasta. Saat hyvät ja hauskannäköiset jääpalat veteen.

Tunnista nestehukan merkit

Kun huono olo iskee on vedenjuonti unohtunut. Päänsärky, pahoinvointi ja väsymys saattaa johtua siitä, että nestetasapaino on heilahtanut, paha olo voi kertoa nestehukasta. Kun tunnet sen merkit, osaat korjata tilanteen.

Nestehukka aiheuttaa huonon olon lisäksi kärttyisyyttä. Lasillinen vettä saattaa sulattaa kiukuttelijan!

Jos alat tuntea olosi kuumeiseksi eikä enää edes hikoiluta, hälytyskellojen täytyy soida. Nestehukka on edennyt pidemmälle.

Jos nestehukan oireet iskevät, on aika siirtyä varjoon lepäämään ja juoda vettä. Tällöin ei kannata juoda limsaa tai muitasokerisia juomia, vaan tehokkaimmin jäähdyttävät vesi tai kivennäisvesi.

Kun nestehukka on lievä, juominen ja lepäily yleensä riittävät. Jos oireet ovat vakavampia ja lepo sekä nesteytys eivät paranna oloa, on hyvä käydä lääkärissä.

Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle.

Nautitaan kesästä ja lämmöstä, mutta pidetään nestehukka poissa!

Aurinkovoiteet

Käytätkö aurinkovoiteita oikein?

Sääennuste näyttää varsin mukavalta, vai mitä! Kesä saapuu karanteeninkin jälkeen.

Tänään puhun aurinkovoiteista. Se on yksi lempiaiheistani nykyään, jonka suhteen niuhotan kovasti. Täällä huomaa aivan liikaa sitä, että aurinkosuojaa ei käytetä ollenkaan tai suojakerroin on liian matala, jolloin iho punoittaa kirkkaan punaisena. 

Itsekin olen ihoni polttanut muutaman kerran nuorempana, koska en levittänyt aurinkovoidetta tarpeeksi ja oikein. Itselläni ei ole kokemusta vieläkään luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista, mutta otan niihin tutustumisen tavoitteeksi tämän kesän aikana. 

Espanjan Aurinkorannikolla on noin 300 aurinkoista päivää vuodessa. Keväällä ja kesällä on niin paljon aurinkoa, että ilman aurinkosuojaa ei ole asiaa ulos kuin korkeintaan puoleksi tunniksi. Kuten tiedämme, aurinkosuojan pois jättäminen on kenties helpoin tapa vanhentaa ihoa ja heikentää sen kuntoa salakavalasti, joten kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät ovat oikea aika päivittää aurinkovoidepullot uusiin. Aurinkovoiteet säilyvät noin vuoden verran hyvinä. Itse heitän keväisin aina edellisen vuoden voiteet pois ja ostan tilalle uudet.

Miksi auringolta pitää suojautua?

Aurinkovoiteiden kanssa on muistettava se, että mikään niistä ei suojaa melanoomalta eli ihosyövältä, vaikka ihomme ei palaisikaan. Voiteet eivät myöskään suojaa täydellisesti auringon ennenaikaisesti ihoa vanhentavilta vaikutuksilta tai rypyiltä. Sen vuoksi onkin erittäin tärkeää tiedostaa auringonotossa tulevat riskit, mutta myös samalla suojautua niiltä oikein.

Suurin osa ihmisistä käyttää aurinkovoiteita, mutta suurin kysymys onkin, että käytetäänkö niitä oikein? Tässä kirjoituksessa kerron mitä ottaa huomioon auringossa ollessa, aurinkovoiteen valinnan ja aurinkovoiteiden oikeaoppisen käytön kannalta.

Miten suojautua auringonvalolta?

Aurinkovoiteet ovat paras keino auringonvalolta suojautumiseen. Tärkeimmät huomioon otettavat asiat aurinkovoiteiden käytössä on UV-säteilyn määrä (tästä voimakkuudesta tiedotetaan Espanjassa ja Suomessa aktiivisesti UV-indeksillä) sekä kuinka usein ja paljon voidetta iholle levitetään.

Aurinkovoiteen valitseminen

Oikeaa voidetta valitessa SPF (sun protection factor), tai suomeksi SK (aurinkovoiteen suojakerroi) kertoo kuinka paljon voide suojaa UVB-säteiltä. Erityisen tärkeää onkin valita omalle ihotyypille sopiva suojakerroin. Yleisesti suomalaiselle iholle sopiva suojakerroin on 20 – 30 ja etelän aurinkolomakohteissa suositellaan käytettävän yli 30 suojakerrointa. 

Herkkäihoisille sekä lapsille suositellaan suojakerrointa 50 tai 50 plus. Lasten ollessa auringossa, palaminen ja ihosyövälle altistuminen ovat todellisia riskejä. Suojaa siis lapset vaatteilla ja aurinkosuojatuotteilla.

Aurinkorasvan oikeaoppinen käyttö

Suurin ongelma aurinkovoiteen käytössä on se, ettei voidetta levitetä riittävästi eikä riittävän usein. Aurinkovoide tulisi levittää koko keholle eikä vain levittää tärkeimpiin osiin vartaloa.

Levittäminen tulisi tehdä noin puoli tuntia ennen aurinkoon menemistä, jotta se saa imeytyä rauhassa ihoon ja voiteen tulisi olla myös viimeinen tuote jota levitetään (varsinkin kasvoille), sillä joidenkin aurinkovoiteiden teho katoaa, jos niitä käytetään vettä sisältäviä tai vesipohjaisten kosteusvoiteiden kanssa. 

Useimpien aurinkovoiteiden käyttöohjeissa suositellaan voidetta käytettäväksi ”useasti”, mutta termi on hieman harmaalla alueella, koska jokainen meistä voi tuon tulkita eri tavalla. Yleisohjeellisesti aurinkoa otettaessa aurinkovoidetta tulisi levittää iholle noin 1-2 tunnin välein. 

Aurinkorasvaa tulisi myös lisätä aina uimisen jälkeen. Rasvauksessa ei kannata pihistellä, koska muuten et välttämättä saa sitä suojaa joka purkissa luvataan. Aurinkovoidetta kannattaa käyttää kunnon koko kehoon – noin 30 ml voitelukertaa kohti. Muista säilyttää aurinkovoide rannalla varjossa – ei suorassa auringonpaisteessa!

After sun -voide rauhoittaa ja kosteuttaa ihoa auringonoton jälkeen. Ennen after sun -voidetta on hyvä ensin pestä aurinkosuojavoide pois iholta. 

Tärppituotteet palaneelle iholle

Jos ihosi palaa, valele useita kertoja päivässä sitä aloe vera -geelillä. Vältä ihon hankaamista ja suojaa iho vaatteilla auringolta. Kuumottavaa ihoa voi rauhoittaa myös viileällä. Voit kostuttaa esimerkiksi lakanan tai pyyhkeen kylmällä vedellä ja kiertää kuivaksi, jonka jälkeen voit laittaa sen palaneen alueen päälle. Voit pitää tällaista viilennystä 15–20 minuuttia kerrallaan. Tarvittaessa palanutta ihoa voi hoitaa myös hydrokortisonivoiteella pari kolme kertaa päivässä muutaman päivän ajan.

Mukavia auringonottohetkiä meille kaikille!

Sairaanhoitaja Mari vappukävelyllä Fuengirolassa

Erilainen vappu 2020

Vappu 2020 jäänee ikimuistoisena monen meistä mieleen. Ei välttämättä huonona, mutta varmasti erilaisena ja perinteistä poikkeavana. Vaikka vappua ei tänä vuonna päästy yhdessä juhlimaan, niin on ollut kivaa pitää ystävien kanssa juttutuokioita videoyhteydellä. Tätä olemme muutenkin harrastaneet viimeisen seitsemän viikon aikana paljon.

Meillä täällä Espanjassa eletään koronaviruksen vuoksi hätätilassa. Hätätilaa on jatkunut seitsemän viikkoa 15.3.2020 alkaen. Hätätila on rajoittanut elämäämme paljon – todella paljon! Monet työpaikat ovat sulkeneet ovensa ja heidän työntekijät ovat lomautettuina, kauppakeskukset ovat kiinni, ei saa kokoontua juhlimaan tai isoissa porukoissa ja baarit sekä ravintolat ovat kiinni. Ei saa ulkoilla kuin vain pankkiin, lääkäriin, apteekkiin ja ruokakauppaan. Minä terveydenhuollon ammattilaisena olen saanut käydä hoitamassa asiakkaitteni koti- sairaanhoitohoitotehtävät koko hätätilan ajan.

Nyt Andaluciassa aletaan pikkuhiljaa purkamaan hätätilaa ja purku tehdään asteittain kesäkuun puoliväliin mennessä. Viime viikolla 26.4.2020 lapset pääsivät vanhemman kanssa ulkoilemaan kerran päivässä ja eilen 2.5.2020 me muut aikuiset pääsimme myös ulkoilemaan tunniksi. Olipa aivan ihanaa päästä mieheni kanssa kävelylle. Porukkaa oli valtavasti liikkeellä illalla klo 20, niin kuin saattoi odottaa, koska oli lämmin 24-asteinen keli. Mutta ei tästä karanteenista ja hätätilasta tämän enempää. Eteenpäin, ja kyllä tästä selvitään!

Mitä olen tehnyt vappuna

1. Syönyt hyvin. Vapun aattona savustimme kalaa ja keitimme ruokavaliosta poiketen uudet perunat. Ne maistuivat hyville ja seuraavana päivänä teimme lopuista perunoista perunasalaatin ja söimme perinteiset munkit. Illalla huomasi, että perunat ja munkit eivät olleet hyvä idea… olemme pitkään olleet VHH- ja keto-ruokavaliolla ja vappusyömisemme eivät niihin kuulu, joten vatsa ei tästä tykännyt ja oli tukala yö edessä. Yöstä selvisin, ja nyt tiedän, että jatkossa jätän potut ja vehnämunkit syömättä.
2. Television katsontaa. Sitä tullut katsottua viimeisen seitsemän viikon aikana niin paljon, että tulee jo korvista. Olemme katsoneet mm. remonttiohjelmia, sisustusta, ruokaravintoloihin liittyviä ohjelmia, matkailua, elokuvia, sarjoja ja etsineet katsottavaksi lapsuus- ja nuoruusvuosien sarjoja, kuten Dallas, Miami Vice, jne.
3. Olen huomannut, että koko kroppa on aivan jumissa, vaikka kuinka sitä koettaa venytellä. Istuminen ja löhöäminen kolottavat joka niveltä ja lihasta.
4. Kävin vappupäivänä töissä kuutisen tuntia. Vierailin myös Marbellan sairaalassa, jossa oli rauhallista ja vieraita maltillisesti.
5. Istuttu terassillamme ja nautittu aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä ja hyvästä musiikista.
6. Nukuttu pitkiä unia ja herätty aamuisin virkeänä ja saanut herätä ihanasti laiskotellen vuoteessa.
7. Eilen tosiaan nautimme kävelylenkistä, joka oli tämän vapun kohokohta.

Näillä mennään kohti uutta viikkoa. Täällä saa ensi viikolla avata ovensa esim kampaamot ja kosmetologit, joten täytyykin varata ajat heille heti. Hiukset leikattu viimeksi helmikuussa, joten alkaa olemaan aika pehko jo. Ja tämän jälkeen kaipaa jo hieman itsensä hemmottelua muutenkin!

Hyvinvointi Auckland

Hyvinvoinnin työkalut

Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja henkinen kokonaisuus. Hyvinvointimme perustuu mielestäni kokonaisvaltaisuuteen. Jos näistä yksi tai useampi osa ontuu, silloin ei voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Tarvitsemme kokonaisvaltaista hyvinvointia kokeaksemme elämämme mahdollisimman onnelliseksi ja hyväksi. Tehokkaaseen työskentelyyn tarvitsemme myös kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esimerkiksi minun sairaanhoitajana täytyy voida hyvin kokonaisvaltaisesti, että jaksan työssäni mahdollisimman hyvin. Niinpä myös itsestäni huolehtiminen on erittäin tärkeää, muuten työkalu on rikki. Jos voi itse pahoin, ei voi antaa 100 % panosta työlleenkään. Niinpä hyvinvoivasta ja itsestään huolestivasta sairaanhoitajasta hyötyy lopulta kaikki. Seuraavaan listaan olen koonnut omasta mielestäni tärkeimpiä hyvinvoinnin kulmakiviä:

Terveellinen, monipuolinen ja kohtuudessa pysyvä ruokailu

Tarvitsemme ruoasta energiaa ja ravintoaineita jaksaakseen ja voidaksemme hyvin. Myös herkuttelu toisinaan on sallittua ja tuo henkistä hyvää oloa. Muistetaan kuitenkin että liiallinen herkuttelu ja epäterveellinen napostelu lisäävät riskiä ylipainolle ja erilaisille sairauksille. Muistetaan kohtuus kaikessa!

Normaalipaino

Normaalipainossa pysyminen tai sinne pyrkiminen ovat tärkeä osa terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Tässä on itselleni tämän vuoden haaste ja siihen pyritään ja tiedän, että kovasti joutuu pakertamaan, että tavoite saavutetaan. Tsemppiä meille kaikille, jotka asian kanssa painivat!

Riittävä uni ja rentoutuminen

Riittävä uni ja rentoutuminen ovat hyvinvoinnin tärkeä perusta. Jos unta ei saa riittävästi se näkyy nopeasti omassa jaksamisessa ja keskittymiskyvyssä.

Liikunta ja ulkoilu

Liikunnalla ja ulkoilulla on suuri vaikutus meidän hyvinvointiin ja se lisää meidän hyvinvointia. Mieluisat harrastukset tuovat iloa, hyvää oloa ja inspiraatiota elämään.

Raittius tai kohtuullinen alkoholin käyttö

Runsas alkoholin käyttö vaikuttaa negatiivisesti niin fyysiseen kuin henkiseenkin terveyteen. Liiallinen alkoholin käyttö vaikuttaa esim. perhe-elämään ja työpanoksesi laskee.

Tupakoimattomuus

Tupakoinnin haitat ovat varmaankin tuttuja meille jokaiselle.

Hyvät ihmissuhteet

Tämä kohta käsittää niin perheen, ystävät kuin työyhteisönkin. Myös erilaisiin yhteisöihin kuuluminen tuo henkistä hyvää oloa. – Itsensä, muiden ihmisten ja elämän hyväksyminen. Omien vikojen liiallinen pohtiminen tai maailman tilanteen jatkuva sureminen kuluttaa paljon energiaa. Omalta osaltamme voimme yrittää vaikuttaa asioihin, mutta lopulta emme voi muuttaa itseämme täysin erilaiseksi ihmiseksi tai pelastaa koko maailmaa. Myös muiden ihmisten hyväksyminen sellaisena kuin he ovat helpottaa oloa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän tulee antaa muiden ihmisten kohdella meitä huonosti.

Haaveet ja unelmat

Tämä ei välttämättä ole kaikille tärkeää, mutta itse koen pysyväni virkeänä ja innostuneena, kun minulla on asioita joita tavoitella ja joista haaveilen tai joita odotan.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

Puhelu

Uudet etäpalvelut

Soita Hoitajalle -etäpalvelu

Soita Hoitajalle –puhelinpalvelun avulla saat nopeasti yhteyden kokeneeseen terveydenhoitajaan. Etäpalvelussa saat ohjausta ja neuvontaa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tällaisia voivat olla muun muassa äkilliset hengityselinsairaudet, vatsataudit, allergiaoireet, lääkkeisiin liittyvät kysymykset sekä rokotukset. Hoidon tarpeen arvion myötä saat hoitajalta kohdennetut kotihoito-ohjeet tai ohjauksen juuri oikean asiantuntijan vastaanotolle.

Lue lisää…

Search

+