Nivelrikko & polviproteesin vaihto Espanjassa osa 1/3

Olen useamman vuoden kärsinyt kummankin polven nivelrikosta, joka on pahentunut vuosi vuodelta. Vasen polveni on huonompi. Polvessa on ollut kipua, arkuutta, turvotusta, nivelet kankeat, kävely vaikeaa ja ontuvaa, polven liike rajoittunut, vihlovaa jomotusta, portaiden tai mäkien kiipeäminen vaikeata. Lisäksi yösäryt ja jatkuva asennon vaihtaminen tuovat omat mausteensa kipuiseen arkeen. Tämä vuosi on ollut hurja alamäki eivätkä hoidot tai kipulääkkeet ole auttaneet kuin terävimpään kipuun. 

Kävelylenkit ovat jääneet pikkuhiljaa, koska yhtäjaksoinen matka lyheni vähitellen 200 metriin. Aina piti pysähtyä välissähelpottamaan kipua ja ontuminen sai myös selän jumiin. Kävellessä polven luiden hankaaminen toisiaan vasten paheni vauhdikkaasti ja se aiheutti minulle kovaa kuumottavaa tai oikeastaan polttavaa kipua.

Tunne oli kuin joku olisi pitänyt tuliliekkiä luiden välissä ja tässä vaiheessa oli lopetettava käveleminen. Melkoinen kierre keholle ja mielelle. Haluat tehdä ja mennä vaikka mihin, mutta et vaan pysty. 

Kevään ja kesän aikana olen huomannut, että kun askeleet ylittävät päivätasolla 3000, niin yöstä tulee vaikea ja kipu vaikeuttaa seuraavan päivän toimintaa. Kävelyä minulla onkin hurja ikävä. Ennen kävelimme mieheni kanssa pitkiä lenkkejä, mutta nyt ei ole pystynyt enää moneen vuoteen. Tänä vuonna en ole viitsinyt lähteä hänen kanssaan lenkille, koska koko ajan joudun sanomaan hänelle, että älä juokse ja voidaanko huilata. Eli minua harmittaa hänen puolesta se, ettei lenkki ole kunnon lenkki ja näin ollen parempi, että lenkkeilemme omia menojamme. Tosin minun lenkiksi riittää työpäivän kävelyt. Kun olen terve, niin minä kävelen lujaa. 

Polvea on hoidettu täällä Espanjassa todella hyvin. Olen ollut koko taipaleen hyvien traumatologien hoidossa Vithas Xanitin Málagan & Benalmádenan klinikoilla. Polveeni on pistetty hyaluroonihappogeeliä 6 kertaa vuosien saatossa sekä lisäksi tulehduskipulääkettä, ja olen käynyt myös fysioterapiassa. Nämä ovat helpottaneet kipua, joten kipulääkkeitä ei ole tarvinnut syödä ja kävelykin helpottunut hetkeksi. Viime vuonna kokeiltiin PRP-hoitoa polven puhdistustoimenpiteen yhteydessä. PRP-hoidossa minun omasta verestä saatua verihiutaleplasmaa injektoidaan hoidettavalle alueelle, esimerkiksi niveleen. Plasma sisältää solutuotantoon ja solujen erilaistumiseen vaikuttavia kasvutekijöitä. Ne edesauttavat solujen uusiutumista ja paranemista.

Nyt, kun kivut vaan pahenivat niin, että ne vaikuttivat jokapäiväiseen elämiseen ja tekemiseeni, otettiin uudet MRI- ja röntgenkuvat, joista nähtiin, että tilanne on todella paljon pahentunut 1,5 vuodessa. Hoitovaihtoedtoina todettiin uusi satsi hyaluroonihappogeeliä tai leikkaus. Leikkaus polveni kohdalla tarkoitti sitä, että polveeni vaihdetaan kokoproteesi. Totesin, etten halua enää uudelleen hyaluroonihappogeeliä, koska sen vaikutus minulla kesti 1-3 kuukautta eli sillä ei pitkälle pötkittäisi. Toisaalta nuo geelit ovat myös hintavia, maksavat 400 € / kerta. Tuo aikaisemmin mainitsemani PRP-hoito maksoi 470 €. Kun hoitoni tapahtuu yksityispuolella ja meillä täällä Espanjassa on yksityinen sairausvakuutus, joka kattaa hoidot hienosti, mutta nämä injektiot eivät siihen mene eli ne piti itse kustantaa.

Viimeisellä traumatologin vastaanotolla tehtiin päätös leikkauksesta ja sovittiin leikkaus päiväksi 27.8. Lääkäri kertoi, että varaudu olemaan sairaalassa 4 yötä ja leikkaus tehtäisiin Benalmádenan klinikalla.

Leikkaukseen oli aikaa 2,5 vkoa, jippii! Toivon todella, että kivut jäävät leikkauspöydälle.

Kävin leikkausta edeltävänä päivänä Vithas Xanitin Benalmádenan klinikalla verikokeissa, jossa otettiin ekg eli sydänfilmi ja tapasin anestesialääkärin. Odotushuoneessa sai 4 sivua espanjankielistä tekstiä koskien leikkausta ja anestesiaa. Näin reilut 8 vuotta täällä asuneena osa paperin täytöstä sujui hyvin, mutta osa oli aika vaikeaa tekstiä, mutta onneksi Googlen kääntäjä avusti oikeaan suuntaan kysymyksissä ja sain paperit täytettyä. Anstesialääkäri antoi luvan leikkaukseen. Seuraavana aamuna täytyi sairaalalla olla klo 9.30. Minun piti olla ravinnotta ja juomatta 8 tuntia ennen leikkausta. Aamulla sai ottaa tarpeelliset lääkkeet pienen vesitilkan kanssa. Tässä vaiheessa vatsanpohjaan alkoivat hiipiä perhoset leikkausta koskien. Onhan kyseessä iso leikkaus, johon liittyy tiettyjä riskejä. Piti pohtia myös se, että mitä apuvälineitä tarvitsen kotona jotta pärjää arjessa. Minulle riittivät rollaattori ja kyynärsauvat. Yksinasuvat tarvitsee myös jotkut pitkävartiset pihdit, jolla saa poimittua pudottamansa tavarat. Jatkoa tulee seuraavassa osassa.

Search

+